perjantai 28. lokakuuta 2016

Teacher gone backpacking - eli Tiinan reppureissu

Pakkasin rinkkani ja lähdin neljäksi kuukaudeksi reissuun. Tarkoitus on jossain vaiheessa päätyä Uuteen-Seelantiin, mutta matkoillani on taipumus saada erikoisia käänteitä. Saa siis nähdä, pääsenkö sinne saakka :) Kirjoittelen aina välillä jotain satunnaista tänne Martsarilaiseen sieltä, missä kulloinkin menen. Tervetuloa seuraamaan matkaani!

6.10.2016 Helsinki- Tukholma



Aloitin matkani eksoottisesti ottamalla ruotsinlaivan Tukholmaan! Sain heti kuulla useammalta taholta, että suunta on väärä, jos Uuteen-Seelantiin aion. Linnuntietä matka Suomesta Uuteen-Seelantiin on 17 000 km (Aasian yli) - toista kautta (Amerikan yli) noin 20 000 km. Eli onhan siinä pieni ero, pakko myöntää. Mutta koska halusin tavata myös sukulaisia ja kavereita Ruotsissa ja Tanskassa, lähdin nyt ensin tähän suuntaan. Ja koska tulen mitä luultavimmin lentämään matkani aikana ihan riittävästi, päätin lähteä liikkeelle meritse ja maitse.

Meno laivalla torstai-iltana oli onneksi varsin hillittyä, ja sain kirjoitella rauhassa Wilma-viestejä keulassa istuskellen ja merimaisemista nauttien. Yölläkään ei keinuttanut liikaa, joten sain hyvät unet laivan uumenissa.

"Stockholm, Stockholm, stad i världen,
Stockholm, Stockholm världens stad!
Stockholm, Stockholm härlig är den,
Stockholm, Stockholm gör mig glad!"

Tämä kappale soi päässäni aina kun tulen Tukholmaan. Sitä soitettiin/laulettiin seitsemännen luokan ruotsin tunneilla - ilmeisen paljon. Älkää siis aliarvioiko ruotsin tuntien vaikutusta - ne voivat aiheuttaa pysyviä muistijälkiä!

Saavuin aurinkoiseen Tukholmaan aamulla, ja tarkoitus oli jatkaa matkaa pikaisen kaffe & kanelbulle- tauon jälkeen. Istuin Gamla Stanissa Nobelmuseetin edessä olevan kahvilan terassilla, ja ihmettelin museoon tungeksivia ihmismassoja, kun yhtäkkiä tajusin, että tänäänhän julkistetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja! Pikaisen googlettamisen tuloksena selvisi, että tämä tapahtuisi noin 15 minuutin kuluttua. Museoon oli tapahtuman johdosta ilmainen sisäänpääsy ja aulassa suora lähetys palkintogaalasta (kaikki muut nobelit myönnetään Tukholmassa, mutta rauhan Nobel Oslossa). Paikalla oli paljon ihmisiä ja tunnelma katossa - liityin siis joukkoon! Tällä kertaa palkinto meni Kolumbian presidentti Juan Manuel Santosille "päättäväisestä työstä tuoda maan yli 50 vuotta kestänyt sisällissota päätökseen".

Presidentti on neuvotellut rauhansopimusta vuosikymmeniä jatkuneeseen sisällissotaan Farc-sissien kanssa. Neuvoteltu rauhansopimus kuitenkin kaatui viime sunnuntain kansanäänestyksessä, joten prosessi kohti rauhaa jatkuu, palkinnosta huolimatta.

"Nobel-palkinto (ruots. Nobelpriset, norj. Nobelprisen) on dynamiitin keksineen ruotsalaisen Alfred Nobelin alulle panema ja hänen mukaansa nimetty vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava palkinto." (Wikipedia, 6.10.2016)

Tässä muutama suosikkini "oman alan" Nobel-palkinnoista:

Banaanikärpästen (Drosophila melanogaster) käyttö perinnöllisyystieteen kokeellisessa tutkimuksessa. Kärpäset ovat nopeita ja helppoja kasvattaa. Banaanikärpäsen sylkirauhassolujen kromosomit ovat harvinaisen kookkaita, joten niitä voidaan tutkia helposti mikroskoopilla. - Lääketieteen nobel Thomas Hunt Morganille v. 1933.

Penisilliinin (Penicillium- suvun homeiden erittämä yhdiste) löytäminen ja sen bakteeri-infektioita parantavan tehon ymmärtäminen. - Lääketieteen nobel Alfred Flemingille & tutkimustiimille v. 1945.

Fotosynteesin vaiheiden selvittäminen radioaktiivisen hiili-14 isotoopin avulla. - Kemian nobel Melvin Calvinille v. 1961. (Fotosynteesin pimeäreaktioita kutsutaan myös Calvinin kierroksi!)

Nobel-museo on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!

Tämän pienen Nobel-detourin jälkeen matka jatkui kohti eteläistä Ruotsia - Jönköpingin tulitikkumuseota ja Göteborgin alpakoita...



EDIT 10.10.2016

"Taloustieteen Nobel-palkinto" (tätä on jaettu vasta vuodesta 1969 alkaen, ei siis kuulu alkuperäisiin Nobeleihin) myönnettiin suomalaiselle Bengt Holmströmille (yhdessä Oliver Hartin kanssa) sopimusteorian tutkimuksesta. Hän työskentelee MIT:n taloustieteen professorina Bostonissa. Hyvä Bengt!! Nyt Suomesta puuttuu enää fysiikan Nobel, sitten olisi yksi jokaista. Ehkä joku martsarilainen sen vielä käy pokkaamassa?

Keitäs muuten ne muut 4 suomalaista nobelistia olivatkaan..? 

Vaihto-oppilas Hennan kuulumiset Australiasta

Isäntäperheeni on vanhempi pariskunta, joiden kolme lasta ovat kaikki kolmekymppisiä ja muuttaneet pois kotoa. He ovat molemmat jo eläkkeellä, mutta heillä on paljon harrastuksia, joten heillä on paljon tekemistä. 
Perheen yleinen käytäntö on, että illallista syödään yhdessä kuuden aikoihin, mutta muuten kaikki tekevät joko omia juttujaan tai jotain yhdessä. Hostisäni on erittäin etevä käsistään: hän rakentaa ja korjaa paljon esineitä (esim. Muutaman kaappikellon ja korjasi naapurin imurin) vajassaan. Hostäitini taas on stereotyyppinen kodin hengetär: kokkailee paljon ja pitää käsitöistä.
                             
Hostperheeni on ausseille normaaliin tapaan erittäin sosiaalinen: vieraat kotona eivät ole vieras näky, ja kaupungilla moikataan jokaista puolituttuakin. Vieraat tulevat useimmiten ilman varoitusta, ja joskus heitä saattaa olla useampi kerrallaan.  Ellei hostäitini ole kokkaamassa, tekemässä muita kotitöitä tai keskustassa, hän on useimmiten juttelemassa ja juomassa kahvia tai teetä vieraiden kanssa.  Viikonloppuisin ja lomilla käydään usein missä milloinkin hostperheen ystävien kanssa tai heidän lapsiaan tapaamassa, eikä pitkienkään etäisyyksien ajaminen yhden päivän aikana vain vierailun vuoksi ole epätavallista. Hostperheelläni on asuntovaunu, jossa he joskus viipyvät, kun lähtevät lomalle jonnekin muualle Australiaan tai, kuten tällä hetkellä, ovat tapaamassa lapsiaan toisessa kaupungissa.
Olen ollut täällä vasta vähän päälle kuukauden, mutta olen nähnyt jo Australian kaksi suurinta kaupunkia: Melbournen ja Sydneyn. Olen nähnyt Masterchef-keittiön, maistanut vegemitea, käynyt hiihtämässä (kuka olisi uskonut, että tulen Australiaan ja menen hiihtämään!!), kävellyt luonnossa ja paljon muuta. Vielä on kahdeksan kuukautta ja paljon uusia jännittäviä kokemuksia jäljellä. To do-listalla on vielä ainakin surffauksen koittaminen, meressä uiminen, kengurujen bongaaminen ja valliriutalla, sademetsässä sekä AFL-pelissä (Australian football) käyminen.
 

Toivon, että kaikilla siellä Suomessa sujuu opiskelut hyvin, nähdään ensi vuonna!


Roosa nauha -konsertti Martinuksessa

Vastikään remontista valmistuneessa kulttuuritalo Martinuksessa järjestettiin 4.10.2016 Syöpäsäätiön toimesta Roosa nauha-konsertti. Illan tarkoituksena oli saada uusia lahjoittajia tukemaan syöpätutkimusta.


Martinus oli koristeltu Roosa nauha -säätiön väriteemaan sopivasti.

Konsertti kesti noin kaksi tuntia, ja sen juonsivat Heidi Sohlberg ja uutisankkurina tutuksi tullut Peter Nyman. Konserttiin oltiin saatu vakuuttava kattaus suomalaisia huippuartisteja, muun muassa Michael Monroe, Sanni, Evelina, Anna Abreu ja koskettimien ääreen Lenni-Kalle Taipale. Klassisemmalta puolelta löytyivät esimerkiksi Paula Koivuniemi, Arja Koriseva ja Waltteri Torikka, joille Vantaan Viihdeorkesteri tarjosi musiikin.


Peter Nyman oli toinen illan juontajista.




Konsertti oli loppuunmyyty, ja se näytettiin suorana MTV3-kanavalla. Illan aikana Syöpäsäätiö sai yli 1200 uutta kuukausilahjoittajaa, ja kertalahjoituksina kerättiin yli 100 000 euroa. Myös konsertista saadut lipputulot ohjattiin Syöpäsäätiölle.

Teksti ja kuvat: Tatu Mustonen