Uusien opettajien haastattelu

 Martsarilainen haastatteli lukiossamma tänä syksynä aloittaneita opettajia. 

Kuka olet, mistä tulet?

Olen Emma, Martsarissa tänä vuonna opettava kieltenopettaja. 

Olen alun perin kotoisin Kuopiosta, 

mutta muutin heti lukion jälkeen Lontooseen, 

josta myöhemmin päädyin Tukholmaan opiskelemaan. 

Suomeen palasin 2020. 

Perheeseeni kuuluu kumppani ja kaksi rescuekoiraa.

Mitä opetat, miten päädyit alalle?

Olen koulutukseltani englannin ja ruotsin opettaja, mutta tällä hetkellä opetan vain englannin moduuleja. Olen aina pitänyt kielistä, ja Englannissa ja Ruotsissa asuessani pääsin tutustumaan molempiin kieliin natiiviympäristössä ja kartuttamaan omaa kielitaitoani. Minua kiinnostaa kielen ja sosiaalisten aspektien yhteys sekä kielen merkitys sille, miten hahmotamme ja ymmärrämme maailmaa. Lisäksi olen työskennellyt koko ikäni lasten ja nuorten kanssa, joten kieltenopettajan työ tuntui minulle luontaiselta. Pidän myös työn monipuolisuudesta ja siitä, miten kielten kautta voi käsitellä tärkeitä aiheita. 

Mikä on ensivaikutelmasi Martsarista?

Martsarissa on ihana yhteishenki ja mukavat työkaverit ja oppilaat. Kaikin puolin tosi kiva paikka opettaa!

Minkälaisen teemapäivän haluaisit koulussa toteutettavan?

Toivoisin ympäristöystävällisyyteen liittyvää teemapäivää. 

Muita terveisiä oppilaille?

Ihanaa syksyn alkua ja tsemppiä uuteen lukukauteen! Toivon teille lämmintä ja mahdollisimman stressitöntä syksyä :)

 

 

 

Kuka olet, mistä tulet?
Olen Nhung Tran eli Nunu ja tulen Helsingistä.

Mitä opetat, miten päädyit alalle?
Opetan biologiaa, maantiedettä ja terveystietoa. Kiinnostuin biologiasta jo lapsena, kun aloin pohtimaan elämän alkuperää ja syntyä. Maantieteestä ja terveystiedosta kiinnostuin opintojen myötä. Minulla oli yläasteella ja lukiossa loistavat biologian, maantieteen ja terveystiedon opettajat, jotka saivat minut innostumaan opetustyöstä.

Mikä on ensivaikutelmasi Martsarista?
Oikein hyvä ensivaikutelma. Martsarissa on motivoituneita opiskelijoita ja innostunut työyhteisö. On kiva opettaa täällä.

Minkälaisen teemapäivän haluaisit koulussa toteutettavan?
Koska haluan turvata tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään, minua kiinnostaisi toteuttaa opiskelijoiden kanssa Agenda 2030-teemapäivä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Muita terveisiä oppilaille?
Mukavaa alkanutta lukuvuotta kaikille!

 

 

 

Kuka olet, mistä tulet?
Olen Meeri Väätäinen, biologian ja maantieteen opettaja ja ekologi

 ja tulen Pohjois-Savosta, Nilsiästä. 

Mitä opetat, miten päädyit alalle?

Opiskellut olen Jyväskylän yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Kööpenhaminan yliopistossa Tanskassa, jossa tein pro gradu -tutkielmani. Pääaineeni oli ekologia ja evoluutiobiologia ja lisäksi erikoistuin luonnonsuojelubiologiaan ja luonnontuntemukseen. Sivuaineena suoritin opettajan opinnot. Opintojen aikana ja valmistuttuani työskentelin jonkun aikaa tutkimusavustajana, mutta sosiaalisena ihmisenä opetusala tuntui lopulta enemmän omalta.

 

Mikä on ensivaikutelmasi Martsarista?
Ensivaikutelmani Martsarista on ollut erittäin positiivinen. Tämä on sopivan kokoinen paikka, jossa on hyvä ilmapiiri.

 

Minkälaisen teemapäivän haluaisit koulussa toteutettavan?
Tällaisena ”saapasjalkabiologina” mikä tahansa retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen liittyvä teemapäivä voisi kiinnostaa minua kovasti.

 

Muita terveisiä oppilaille?
Terveisinä etenkin opiskelumotivaation kanssa kamppaileville opiskelijoille voisin sanoa, että muistakaa, että tieto tuo vapautta. Mitä enemmän ja monipuolisemmin asioista tiedätte, sitä paremmat mahdollisuudet teillä on itse valita, mitä elämässänne teette.

Uusia martsarilaisia - haastattelijoina ja haastateltuina!

“Kuvis on rentoa ja se kehittää luovuutta” - kuinka luovuus tasapainottaa lukion 

Taideaineita suositellaan lukiossa tasapainottamaan rankkojen lukuaineiden opiskelua ja keventämään moduleita. 

       Leo Lantz (oikea) istumassa Martinlaakson lukion sohvalla. 

EMILIA KÖNÖNEN

26.8. 14:05  -  Päivitetty 1.9. 14:56

Leo Lantz istuu minua vastapäätä, koulun tietokone sylissä ja katsoo ohikulkevaa ihmistä. Koulun aloituksesta on kulunut muutama viikko, ja Leo alkaa sopeutua Martinlaakson lukioon ja luma-linjalla opiskeluun. 

- Se mihin lukioon hain oli isoin päätös minkä olen tehnyt elämässäni. Tähän asti olen ollut tyytyväinen päätökseeni.

Keväällä hän, kuten tuhannet muut nuoret, mietti mihin jatkaisi yhdeksännen luokan jälkeen. Leolle Martsarin LUMA-linja vaikutti kivalta. Hän tiesi, että lukio on hänelle paras paikka ja kiinnostus luonnontieteisiin ajoi hänet Luma-linjalle. Luma-linjan korkeatasoisuus ja erityiset kokemukset houkuttelivat kuuttakymmentä ihmistä hakemaan linjalle, mutta vain kolmekymmentä pääsi sisään, Lantz oli yksi heistä. 

 

Peruskoulun päätyttyä Lantz jätti Vantaan kansainvälisen koulun ja englanninkielisen opiskelun taakseen ja suuntasi suomenkieliseen luma-painotukseen. Leo kertoo, että aika Martinlaaksossa on alkanut hyvin, vaikka koulussa on eroja peruskouluunsa. Hän mainitsee hyvän kouluruoan ja ison rakennuksen. Lukio on vasta alkanut, ja hän odottaa sitä että pääsee tutustumaan muihin ihmisiin. 

Lantz muistelee kuinka pohti mahdollisesti jatkavansa IB-lukioon päästyään kansainvälisestä koulusta, koska kaverinsa menivät sinne, mutta päätti, että se ei ollut hänen juttunsa. 

- En jaksanut enää puhua englantia, ja kaikkien asioiden nimet on muutenkin hyödyllisempää opetella suomeksi. 

Leon vanhemmat laittoivat Leon englanninkieliselle ensimmäiselle luokalle, ja yläkouluun asti hän opiskeli enimmäkseen englannin kielellä. Opiskelu englanniksi oli hänestä kiva juttu. Se ei poikennut suomeksi opiskelusta millään muulla tavalla, kuin että aineet olivat englanniksi. Leon mielestä se oli hyvä, että hän opiskeli asioita englanniksi. Se auttaa häntä nyt, kun lukiossa englanti on todella helppo tasoista hänen entiseen opiskeluun verrattuna. Miinuspuolena englanniksi opiskelussa on se, että nyt Leolla on vaikeuksia biologiassa ja fysiikassa, koska osaa ennestään termit vain englanniksi. 

Leo on tottunut lukioon hyvin. Hänestä lukion koulupäivät tuntuvat lyhyemmiltä, mutta työmäärä on paljon suurempi. Tässä vaiheessa hänen lempiaineet ovat erityisesti matematiikka, sitten biologia, maantieto ja fysiikka. 

- Matikka on kivaa minusta, koska siinä vain tehdään tehtäviä. Opettajamme on hyvä, ja ylipäätään matikka on hyödyllistä tulevaisuutta varten. 

Leo oli flunssassa lukion toisella viikolla, ja oli poissa noin kolme päivää. Hän kertoo, kuinka tehtävät alkaa kasaantua heti, kun ei pääse tunneille. Leo sanoo, että hänen koulutyömääränsä on suurentunut todella paljon. Yhdeksännellä luokalla hän käytti noin 30 minuuttia arkipäivisin koulujuttuihin. Nyt lukiossa työmäärään kuluu noin tunti yhdessä arkipäivässä. Työmäärän muutos vaikuttaa hänen vapaa-ajan määrään. 

Vapaa-ajalla Leo viettää aikaa ystäviensä kanssa, ja harrastaa vähän jalkapalloa.

- Kavereiden kanssa meillä ei ole koskaan mitään suunnitelmaa. Me tehdään vaan mitä siinä keksitään.

Hän ei ole erityisen huolestunut vapaa-ajan vähenemisestä, mutta tietää, että koulun vaikutus tulee näkymään hänen elämässään enemmän. 

Lantz asuu vanhempiensa ja pikkuveljensä kanssa paritalossa Vantaalla, Kaivokselassa. Hänen kotoaan ajaa Martinlaaksoon pyörällä vain noin 15 minuuttia. Lyhyt koulumatka oli hänelle tärkeä kriteeri, koska entiseen kouluun hänellä oli pidempi, ja aikaa vievä, matka. Uusi lyhyt koulumatka tuo hänelle lisää vapaa-aikaa, jota koulutyö vie häneltä pois. 

Kysyn taideaineiden opiskelusta, ja Leo vaikuttaa heti kiinnostuneemmalta haastatteluuni. Hän kertoo, että hän on harrastanut kuvataidekoulussa kuvataidetta kymmenen vuotta. Hän ei käy kuviksessa enää, mutta aikoo ottaa kuvataidekursseja lukiossa. 

- Kuviksessa on kivaa se, että onnistuu. Onnistuminen on kiva tunne.

Lantz pitää piirtämisestä eniten, mutta on tyytyväisin, jos maalaus onnistuu. Hän kertoo, että vaikka piirtämisen prosessi on mukavin, koska kuvaa voi muokata helposti, hän arvostaa maalaamisen onnistumista eniten. Maalaamisessa, jos joku menee pieleen, teosta on vaikeampi muokata. Maalaukseen pitää keskittyä enemmän, se vie enemmän aivokapasiteettia. Mutta jos maalaus onnistuu, ja se täyttää Lantzin odotukset, se tuo onnistumisen tunnetta hänelle paljon enemmän kuin piirtäminen.

- Kaikki kuuluisimmat taideteokset ovat maalauksia syystä.

Leo sanoo, että kuvataide on kehittänyt hänen luovuuttaan ja visualisointi-kykyä. Hän keksii ideoita ja asioita helposti, ja osaa nähdä asioita päässään ennen kuin ne on olemassa. Nämä taidot ovat auttaneet häntä opinnoissa, ja ne tulevat auttamaan häntä tulevaisuudessakin. 

Lanz ei enää piirrä vapaa-ajalla, mutta jos mahdollisuus tulee kuvataiteen tekemiseen, hän on valmis tehtävään. 

- Jos tarvii jotakuta joka osaa kuvista, niin mä satun olemaan hyvä siinä. 

Martinlaaksossa taideaineita suositellaan koulun tasapainoon. Leo seuraa tätä kehotusta, tasapainottamalla raskaita luma-opintoja kuvataiteen kursseilla. Muidenkin oppilaiden pitäisi muistaa, että taideaineet keventävät koulunkäyntiä ja tuovat luovuutta ja tasapainoa opiskelijan elämään.