Teatterikritiikki: Rakkauden päätös

Kansallisteatterin Rakkauden päätös -näytelmä (alkuperäiseltä nimeltään Clôture de l'amour) on
ranskalaisen Pascal Rambertin ohjaama ja käsikirjoittama. Näytelmä on palkittu muun muassa
vuoden 2012 parhaana ranskankielisenä teatteriesityksenä ja sitä on esitetty ympäri maailmaa useille
kielille käännettynä. Kansallisteatterissa näytelmä on nähtävissä vielä 7.3. asti.

Rakkauden päätös on voimakas kuvaus kahden ihmisen yhteisen elämän päätöksestä. Pariskunta
avaa omia näkökulmiaan elämästään, avioliitostaan sekä syistä sen kariutumiseen kiivaan puhetulvan
muodossa. Lavastus on tarkoituksellisen minimaalista, jopa olematonta. Puhe onkin alusta loppuun
pääroolissa.

Esitys kestää noin tunti neljäkymmentä minuuttia ja se koostuu vain kahdesta puheenvuorosta.
Vaikka näyttelijät ovat melko hyviä, sanoilla ja äänteillä leikitellään ja ajoittain teatterin neljäs seinä
rikotaan, on esitys omasta mielestäni melko puuduttava. Kohdeyleisö on kuitenkin lukioikäisiä
vanhempi, joten esimerkiksi naimisissa olevat ja eronneet saattavat saada esityksestä enemmän irti.




Teksti: Kristiina