Lukisitko seuraavaksi klassikon?

Martsarin kakkonen Karoliina Koivumäki vinkkaa omat suosikkiklassikkonsa Martsarilaisen lukijoille – olkaapa hyvät.

Mikä on vanhin lukemasi kirja? Luetko aina uutuuksia tai modernin ajan kirjoja? Tekisikö mieli kokeilla jotain erilaista? Lukea ajattomia tarinoita, joihin edelleen viitataan ja joita luetaan uudestaan? Haluaisitko kenties lisätä tietämystäsi kirjallisuuden historiasta?

Klassikoita ei kannata, eikä pidäkään lukea vain äikänopejen mieliksi. Vaan sen vuoksi, että ne ovat edelleen ihan pirun hyviä. Klassikot tarjoavat ajattomia tarinoita, jotka on taidokkaasti kirjoitettu (vaikkakin ovat välillä pitkäveteisiä ja sivujuonet rönsyilevät sinne tänne) ja jotka ovat jättäneet jäljen kulttuuriimme. Niitä lainataan, niistä tehdään elokuvia ja niitä suositellaan.

Mary Shelley, Frankenstein (1818)

Mitä jos putoaisit lukiosta ja loisit omilla käsilläsi hirviön?

Kyllä, Victor Frankenstein eli myöhäisiä teinivuosiaan, kun hän onnistui ratkaisemaan elämän arvoituksen ja herättämään ruumiinpalasista tehdyn olennon eloon. Tämä kuitenkin kostautui ja Victor joutui maksamaan suuren hinnan tieteellisistä kokeistaan.

Frankenstein kannattaa lukea jo siksi, että populäärikulttuuri ei tee kunniaa kirjalle. Frankensteinin “hirviö” ei ole örisevä vihreä mies, vaan komea, sivistyneesti puhuva filosofi, kuten tämä lainaus hirviöltä osoittaa:

"Life, although it may only be an accumulation of anguish, is dear to me, and I will defend it.” – Mary Shelley, Frankenstein

Robert Louis Stevenson, Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde (1886)

Mitä jos onnistuisit erottamaan hyvän ja pahan?

“Ihminen ei ole yksi, vaan kaksi.”  – R.L. Stevenson, Tri. Jekyll ja Mr. Hyde

Kirja, joka kuvaa hyvän ja pahan taistelua yhden miehen sisällä kuin salapoliisiromaani. Tämä kirja on kuin luotu niille, jotka haluavat pohdiskella moraalia ja etiikkaa mutta myös nauttia kutkuttavasta tarinasta.

Mr. Gabriel John Uttersonin ystävä tohtori Henry Jekyll alkaa käyttäytyä omituisesti, ja Mr. Utterson päättää lähteä tutkimaan tämän käytöksen syitä, jotka paljastuvat paljon synkemmiksi kuin hän osasi odottaa.

Kirjan pohjalta on tehty myös erinomainen peli puhelimelle: Mazm Jekyll and Hyde

William Shakespeare (1564–1616)

Hyppää renessanssin ajan yläluokan kommelluksiin ja koe todellista draamaa!

William Shakespeare on ehkä maailman tunnetuin näytelmäkirjailija, ja on siihen syytäkin. Shakespearelta löytyy valtava kokoelma näytelmiä ja sonetteja, jotka viihdyttävät nykylukijaakin. Tässä lista muutamista suosituimmista:

• Tragedioita:
• Macbeth
• Hamlet
• Romeo ja Julia
• Komedioita: 
• Paljon melua tyhjästä 
• Kesäyön unelma 

Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva (1890)

Ikuinen nuoruus, muuttuvia muotokuvia ja pari homoa

“ – Mitä on taide? – Se on tauti. – Rakkaus? – Illuusio. – Uskonto? – Uskon muodikas korvike. – Olet skeptikko. – En ikinä! Skeptisismi on uskon alku. – Mikä sinä olet? – Määrittely on rajoittamista.” – Oscar Wilde, Dorian Grayn muotokuva

Mitä tekisit, jos yksi kaunis päivä huomaisit muotokuvasi vanhenevan, kun itse pysyt nuorena? Turmelisiko se sinut tyystin? Näin käy kuvan kauniille Dorian Graylle, jonka harras toive olla ikuisesti nuori käy toteen.

Tässä vasta on kirja, jolla on paljon tarjottavaa. Mukaan mahtuu rakkautta, syntiä, murha sekä filosofista pohdintaa nuoruudesta ja ihmisen luonteesta. Jos minua pyydettäisiin suosittelemaan 1800-luvun kirjaa, jossa lgtb+-teemat näkyvät, se olisi ehdottomasti Dorian Grayn muotokuva, sillä päähahmoista se paistaa jopa 1800-luvun siveyden läpi.

Mihail Bulgakov, Saatana saapuu Moskovaan (1967)

Saatana vierailee 30-luvun Moskovassa, liriin joutuva neuvostokirjalija kokee elämänsä rakkauden, ja Pontius Pilatus selvittelee välejään Jeesuksen kanssa.

“Käsikirjoitukset eivät pala.” – Mihail Bulgakov, Saatana saapuu Moskovaan

Ingressi kertoo kaiken. Juoni liikkuu näillä kolmella tasolla ja käänteet pitävät otteessaan koko kirjan ajan. Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan, joka tunnetaan myös nimellä Mestari ja Margarita, pursuaa mielikuvitusta. Se on vahvaa satiiria 30-luvun Neuvostoliitosta ja tarjoaa roiman annoksen mustaa huumoria. Tämä teos on niin omaa luokkaansa, että kaksi henkilöä menivät naimisiin, koska he molemmat pitivät kirjasta.