MARTSARILAINEN: ÄI1

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ÄI1. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. marraskuuta 2020

Martsarin ykköset: Taika 20D

“Halusin kokeilla jotakin aivan uutta”, Taika sanoo valitessaan lukioon draamalinjan yleislinjan sijaan.

Taika Malvela on aloittanut tänä syksynä lukion Martinlaaksossa. Koulun alku toki jännitti, mutta koulu on vaikuttanut mukavalta. “En tuntenut koulusta ketään, ja mietin, millaisia ihmiset ovat pääkaupunkiseudulla ja etenkin uudessa koulussa”, Taika toteaa. Koulua hän kävi ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan asti Otalammen koulussa Vihdissä. Perhe kannusti Martinlaakson lukioon lähtemistä, vaikka tosin matka on pitkä. Isovanhemmat olivat suositelleet Vihdin lukiota mutta matka käy Martinlaaksoonkin kätevästi samalla kyydillä vanhempien matkalla töihin.

Taika istuskelemassa lukion käytävällä.

Vaikka Taika valitsi draamalinjan, hän kertoo, ettei hänellä siitä ollut juurikaan kokemusta. “Se vaikutti kivalta ja mielenkiintoiselta, sekä uskon sen tuovan minulle esiintymisvarmuutta”, hän kertoo. Linjalle haettiin myös innokkaita kirjoittajia, ja sitä Taika onkin.

Harrastukset ja vapaa-ajan tekemiset ovat vaikuttaneet elämään

Kuvataide on ollut suurena osana Taikan elämää kirjoittamisen ohella. Kuusi vuotta sitten Taika oli löytänyt sarjakuvakerhon, jossa nämä molemmat yhdistyivät. “Kehossa teimme sarjakuvia. Saimme piirtää ja kirjoittaa ne itse, eikä se ollut mikään kuvataidekoulu, vaan enemmän vapaata työskentelyä”, hän kertoo.

Muita harrastuksia ovat olleet muun muassa yleisurheilu. “Harrastin sitä noin 11 vuotta, mutta lopetin, koska se ei ollut enää mun juttu ja kilpailutilanteet olivat stressaavia”, Taika kertoo. Hän kertoo aloittaneensa yleisurheilun jo niin nuorena, ettei se ollut oma valinta. Taikan isä oli ollut myös yleisurheilija, minkä takia hän oli vienyt Taikan jo pienenä kentälle harjoittelemaan. “Tykkäsin eniten 200 tai 300 metrin juoksusta, mutta kiekonheittokin oli välillä ihan ok”, Taika toteaa.

Muuten vapaa-ajalla ilman harrastuksia tai koulua Taika tykkää piirtää tai lukea. “Yleensä luen trillereitä tai muita erikoisia kirjoja, jotka vaikuttavat mielenkiintoisilta.” Hän kertoo myös katsovansa jonkin verran televisiota. “Katson yleensä Salkkareita tai jotakin rikostutkintaa kuten murhaohjelmia. Sekin vaihtelee paljon”, hän mainitsee ohimennen.

“Unelmoin matkustamisesta”

Taika kertoo haaveilevansa matkustamisesta, sillä hän ei ole tähän mennessä päässyt matkustamaan paljoa. Tavoittaakseen tämän unelman hän kertoo, että työ, josta saisi tarpeeksi rahaa matkustamiseen, olisi mukavaa. Hän mainitsee myös, että unelmoi täydellisestä muutoksesta elämässä. Tähän sopii hyvin esimerkiksi muuttaminen ulkomaille ja elämän aloittaminen uudelleen siellä.

Hanna Portin

Martsarin ykköset haastattelivat toisiaan syksyn ÄI1-kurssilla.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Martsarin ykköset: Hanna 20D

Hanna kertoo sopeutuneensa Martsariin hyvin

Haastattelussa Martinlaakson lukion peruslinjalla tänä syksynä aloittanut Hanna Portin, 16.

Hanna kertoo käyneensä koulua Vantaalla Ylästön ala-asteella ja siirtyneensä sieltä yläasteelle Vantaankosken kouluun. “Se koulu jouduttiin kuitenkin sulkemaan huonon ilman, tai jonkun muun vastaavan takia”, Hanna kertoo. Tämä tapahtui keväällä 2019. Ysiluokan Hanna kävi Ylästön yhtenäiskoulussa. Parhaiksi muistoiksi peruskouluajoilta Hanna mainitsee nykyisiin kavereihinsa tutustumisen sekä ylipäätään sosialisoitumisen.

Martinlaakson lukioon hän päätyi hakemaan siksi, että se oli melko lähellä ja koska hän oli kuullut paljon hyvää mm. koulun yhteishengestä tutuilta ja isosisaruksiltaan, jotka ovat myös käyneet Martsaria.

Odotuksia uutta koulua varten olivat mm. samanhenkiset ihmiset ja hyvä luokka. Hanna vahvistaa sopeutuneensa Martsariin hyvin, odotustensa täyttyneen ja lukion tosiaankin vaikuttavan hyvältä uudelta paikalta, jossa ihmisiä kiinnostaa opiskelu.
Hanna kertookin, että koulumenestys ja hyvät arvosanat ovat hänelle tärkeitä.

Juuri kouluun panostaminen on myös yksi syy siihen, miksi hän lopetti lähes kahdeksan vuotta kestäneen harrastuksensa, rytmisen voimistelun.
“Monet kaverit olivat lopettaneet sen aiemmin ja monet treenit viikkoon vie tosi paljon aikaa. Sen takia ei vaan ollut enää niin paljon motivaatiota jatkaa”, Hanna kertoo.

Nykyään Hanna viettää vapaa-aikaansa lähinnä piirtäen, Netflixiä katsoen ja kavereiden kanssa ulkona hengaillen. “Ei ole niin väliä mitä tehdään, kunhan siinä on hyviä tyyppejä ympärillä”, Hanna toteaa.
Tärkeimmiksi asioiksi elämässään hän mainitseekin juuri terveyden, läheiset ja heidän sekä oman hyvinvointinsa.

Vaikka Hanna kertoo, ettei aktivismi suoranaisesti osa hänen elämäänsä, hän sanoo toivovansa, että maailmassa asiat olisivat paremmin ja että mm. nälänhätä ja muut kriisit saaataisiin selätettyä. “Ja että ympäristöstä huolehdittaisiin paremmin”, hän vielä lisää.

Kun puhutaan tulevaisuuden suunnitelmista ja edessäpäin siintävästä työelämästä, Hanna toteaa hetken mietittyään, ettei hänellä ole ikinä ollut oikein mitään erityistä haaveammattia. Sen sijaan hän kertoo toivovansa, että löytäisi ns. “oman juttunsa”, esimerkiksi lukioaikana. Tällä hetkellä hän kertoo aikovansa pikkuhiljaa keskittyä tutkimaan, mitä hän mahdollisesti haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

Taika Malvela

Martsarin ykköset haastattelivat toisiaan syksyn ÄI1-kurssilla.

perjantai 13. joulukuuta 2019

Aamupala on väitetysti päivän tärkein ateria - mutta onko sittenkään?

Aamupala on tietenkin tärkeä aamupäivän jaksamisen kannalta, mutta

koululounas on mielestämme vielä sitäkin tärkeämpi ateria.

Koululounaan merkitys on suurempi kuin ehkä ajatellaankaan. Se

vaikuttaa suuresti lasten ja nuorten terveyteen, opiskeluun ja jopa

tulevaisuuteen.

Söimme tänään koululounaallamme kinkku-kasviskiusausta ja vaikkei se ollutkaan

lempiruokaamme, saimme vatsamme täyteen. Asiasta keskusteltuamme totesimme hyvän

kouluruoan olleen yksi syistä, joiden perusteella valitsimme hakea opiskelemaan Martinlaakson

lukioon. Samassa rakennuksessa toimiva Mercuria -kauppiaiden kauppaoppilaitos on

säätiöpohjainen ja heidän ateriansa ovat näin ollen laadukkaampia kuin Vantaan kaupungin Vantti-

ruokahuollon ateriat. Huonommista yläasteen aterioista on jäänyt jopa traumat, kun välipalat kotiin

unohtaessaan on koulussa joutunut kärsimään nälästä.

Kuvassa yhden päivän koululounas Martinlaakson lukiossa.

Koululounaat ihanassa Suomessamme

Toisin kuten monessa muussa maassa, meillä Suomessa kouluruoka on kaikille maksuton. Se

tarjoillaan kaikille esikoulusta toisen asteen opiskeluihin asti ja näin on tehty jo vuodesta 1948.

Hyvinvointivaltiolle maksuton kouluruoka on yksi peruspiirteistä ja tämä on mielestämme jotain,

mistä monen muun valtion kannattaisi ottaa mallia. Me suomalaiset voisimme olla kiitollisia

maksuttomasta kouluruoastamme ja jättää valitukset sikseen. Päivän aikana nautitulla terveellisellä

ja täyttävällä aterialla on suuri merkitys lapsille ja nuorille.

Kouluruoan merkitys

Kouluruoan merkitys etenkin kasvaville nuorille on suuri. Tämän ikäisten on tärkeää saada tarpeeksi

energiaa, jotta he jaksavat opiskella. Mitä vanhemmiksi nuoret tulevat sitä enemmän he alkavat

laiminlyödä kouluruokaa. Olisi silti hyvä muistaa käydä syömässä, eikä yrittää pärjätä tyypillisesti

lähimmästä kaupasta ostetun kahvin tai “megiksen” avulla. Omakohtaisen kokemuksen perusteella

kouluruoka on tärkeä etenkin pitkinä koulupäivinä. Sitten voi myös miettiä, onko sen energiajuoman ostaminen tarpeellista. Energiajuomiin ja muihin kouluruoan korvikkeisiin menee suuret määrät rahaa kuukaudessa, ja vuodessa määrä on vielä suurempi. Syömällä kouluruoan ja jättämällä kaupassa käynnin väliin säästää ja säästäisi paljon rahaa. Tätä kannattaisi monen pohtia.

Teksti: Vilja ja Santeri 19A

Kuva: Vilja, 5.9.2019

perjantai 30. syyskuuta 2016

Äidinkielen ja matematiikan yhteistyökurssi

Martsarin lukion 1. jaksossa kokeillaan opettaa yhdelle ykkösten ryhmälle ÄI1- ja MAY1-kurssit yhdistelmäkurssina kahden opettajan voimin. ÄI1 + MAY1 -yhdistelmäkurssia opiskellaan 6 x 75 minuuttia viikossa 2. ja 6. palkeissa ja opettajina toimivat Merkku ja Pekka.

Kurssilla on sekä äidinkieleen liittyviä harjoitteita, matematiikkaan liittyviä harjoitteita että molempiin samanaikaisesti liittyviä harjoituksia. Kaiken luokassa tapahtuvan toiminnan tavoitteet ovat kuitenkin molemmille oppiaineille yhteiset. Kurssin päätavoitteiksi kirjattiin:

Itseluottamuksen, itsetuntemuksen ja kyvykkyyden tunteen (motivaatio) lisääntyminen
Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kehittäminen
Kyky asettaa itselle omia oppimistavoitteita ja ottaa vastuuta niiden toteutumisesta
Kyky oppia arvioimaan omaa työskentelyä ja oppimista/taitojen karttumista
Sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen taitojen ja ryhmässä oppimisen taitojen kehittyminen

Kurssia opiskellaan noin viiden henkilön ryhmissä, joissa työskennellään yhteisöllistä oppimista hyödyntäen. Tämä tarkoittaa, että jokaisella yksilöllä voi olla omat henkilökohtaiset tavoitteet sisältöjen oppimisen suhteen, mutta he pystyvät tukeutumaan yhteisöön aina tarvittaessa.

Kurssilla harjoitellaan paljon oman osaamisen tunnistamista ja itsearviointia. Sekä matematiikkaan että äidinkieleen on rakennettu omat oppimispäiväkirjat, joiden tavoitteena on tukea opintokokonaisuuden sisältöjen hahmottamista sekä oman ymmärryksen kehittymistä niihin liittyen.

Opiskelu on alkanut mukavissa merkeissä, ja opiskelijat ovat päässeet jo hyvään vauhtiin omassa työnteossaan. Jakson loppupuolella nähdään, oliko käytännön toteutus lopulta toimiva ja kopioitavissa myös muille kursseille, vai pitääkö sitä vielä kehittää.

Teksti ja kuvitus: Pekka Peura ja Meri-Maaria Kivekäs