tiistai 29. toukokuuta 2018

Missä ovat skeittipuistojen naiset? – Tyttörullalautailijat ry puhuu tyttöjen puolesta

Toukokuinen keskiviikkoiltapäivä Suvilahden D.I.Y.-skeittipuistolla Helsingissä. Kello 14.09. Aurinko paahtaa skeittipuiston betonirakenteiden päällä. Puistoon on kokoontunut neljä miestä skeittaamaan. Kaksi heistä seisoo rampin reunalla kolmannen skeitatessa. Neljäs, hieman vanhempi mies, skeittaa poolissa eli syvässä altaassa, joka on upotettu ramppien keskelle. Rosoisten tiilien välistä kurkottaa heinäkasveja. Takana siintävät Suvilahden kaasukellot.

Mutta kuvasta puuttuu jotakin.

Kuten monet muutkin urheilulajit, skeittaus on miesvaltainen laji, jossa naiset jäävät usein sivuun kirkkaimmasta valokeilasta. Vuosien aikana lajin suosio on kasvanut valtavasti, mutta skeittaavia naisia ei silti katukuvassa kovinkaan paljon näe. Lajin aloittamisen kynnystä nostaa etenkin skeittauksen yhteisöllisyys. Aloittavan skeittaajan voi olla vaikea löytää skeittiseuraa ja mahdollisuuksia täten kehittää itseään.

Suvilahdessa sijaitsevaa D.I.Y.-skeittiparkkia on rakennettu talkoovoimin vuodesta 2011 lähtien.

“Tytöt ja naiset, ja eri vähemmistöt, ovat olleet aika huonossa ja syrjityssäkin asemassa pitkään rullalautailussa”, Tyttörullalautailijat ryn puheenjohtaja Enni Kalilainen, 41, toteaa. Naisten asemasta skeittikulttuurissa kertoo muun muassa se, että tytöt ja naiset olivat ensimmäistä kertaa edustettuina Suomen rullalautaliiton järjestämien SM-kisojen loppukoostevideossa vasta tänä vuonna. Kalilaisen mukaan erityisesti viime aikoina erilaiset vähemmistöjen asemaa korostavat yhdistykset ovat saaneet näkyvyyttä toiminnalleen Suomessa ja maailmalla.

Tyttörullalautailijat ry on vuonna 2007 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää tyttöjen ja naisten asemaa skeittikulttuurin parissa. Kalilainen kuvaa yhdistyksen toimintaa eräänlaiseksi esikuvatyöksi. Yhdistys järjestää matalan kynnyksen skeittitapahtumia ja -kilpailuja suunnattuna erityisesti tytöille ja naisille. Lisäksi Tyttörullalautailijat ry toimii aktiivisesti tyttöjen hyväksi sosiaalisen median puolella.


Suvilahden skeittipuisto on aktiivisessa käytössä myös katutaiteen ja erilaisten tapahtumien osalta.

Suvilahti. Kello 14.16. Paikalle saapuu keltaiseen liiviin ja löysiin farkkuihin sonnustautunut mies. Hän tervehtii muita kädenheilautuksella ja liittyy skeittilautoineen heidän seuraansa puiston laidalla.

Enni Kalilainen kokee itsekin sukupuolensa vaikuttaneen harrastamiseensa. Naisten on hänen mukaansa tehtävä skeittiharrastuksessaan enemmän töitä esimerkiksi näkyvyyden ja palkintojen eteen. Kalilainen vakuuttaa, ettei sukupuoli ole kuitenkaan vaikuttanut siihen, milloin tai minne hän menee skeittaamaan. “Välillä tulee ehkä ikä vastaan”, Kalilainen naurahtaa.

Yhdenvertaisuusasiat ovat Kalilaiselle tärkeitä, mistä kertoo myös se, että hän on ollut mukana tekemässä Suomen rullalautailijoiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kalilainen kannustaa kaikkia kokeilemaan skeittausta ja lähtemään mukaan Tyttörullalautailijoiden toimintaan. Kannustava porukka skeittipuistoissa ja tapahtumissa tekee harrastuksesta mieluisan. Kalilaiselle skeittaamisesta on tullut elämäntapa, jonka parissa on koettu monta hienoa hetkeä.

“Se hetki, kun lopettaa kesäiltaisin skeittauksen ja jää vain istuskelemaan parkin laidalle on maaginen. Se on se sellainen hiljaisuuden hetki, kun vain muutamia skeittareita on enää paikalla”, Kalilainen kuvailee.

Kello on 14.30. Poolissa skeittaava mies on ottanut polvisuojansa pois. Hän siemaisee vesipullostaan ja nostaa repun olalleen. Kalasataman lukuisilta työmailta saapuvat työntekijät kulkevat ramppien ohi autoilleen. Mies nappaa skeittilautansa ja liukuu alas spraymaalattua ramppia. Näemme hänen loittonevan selkänsä, kun se katoaa skeittipuiston viereen parkkeerattujen autojen sekaan.

Vilkkaasta käytöstä huolimatta Suvilahden D.I.Y.-skeittipuistoa uhkaa Kalasataman alueen täydennysrakentaminen.

Teksti: Joanna Aalto, Sanja Tuovila
Kuvat: Sanja Tuovila

---

Lukuvuoden viimeisessä jaksossa ÄI06-kursseilla kirjoitettiin reportaaseja ja henkilökuvia. Opiskelijoiden kynistä syntyi lehtitekstejä mitä mielenkiintoisimmista aiheista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti