torstai 14. toukokuuta 2020

Kotelo | Hyperaktiivisen mielen päiväkirja


Koteloituminen ominaisesti
nostattaa ponnekkaasti ponnistelevan
onnistujan pois toukkien luota
homogeniaan tottuneiden
olotilaan olemaan monien joukossa
paperipainona, kunnes oleminen loppuu.
kaari alkakoon

Kaiken alussa valokin oli
takauma tulevaisuuteen
Jotain, mikä lakkasi olemasta
jo pitkän ajan päästä.
Jo kauan ennen hetkeä,
jolloin edellinen sekunti
on edessämme.
Sitä odotellessa
voimmekin pelätä mitä menneen piti.

Aikahypeltyä aikansa alkaa tarve alkaa.
Ja siitä kaikki alkoi kuin alkoikin.
Katsos katsottuani kadehtien aikaa aikansa,
alkaa katoamisen tarve lakata paikalleen saapuen kaikki.
Valkoisen paikan saa musta, vaan harmaa syrjäytyköön.
Lopputuloksena toukan olemassaolo.
Ukomuodoltaan Buddhaa muistuttava hiljainen
pienen pienen pieni pienokainen etenee.

Otuksella ei ole olemusta tai minääkään.
Tuokaa työkaluja!
Sahoja, vasaroita, kyniä, pensseleitä,
musteita ja ennen kaikkea
tulostin
O-kirjain kaikessa pyöreydessään
edustaa kaiken jatkuvuutta.
Jos mokoman poikkasee kohdasta kuin kohdasta,
tulee tilalle kaari alkuineen ja loppuineen.
Toukan olemassaololla oli alku, joten
joskus huvin on loputtava myös.
Toukka on loputon, tuo ei sovi.
Nyt olemme Tuukka.

Koteloituminen monesti on
lopun konsepti olettaen moisen
olevan pohdittavana ollenkaan.
Olijoista kovinkaan moni ei
koteloidu, koska on helpompaa
ohjata ongelmiaan tuonnemmaksi
kuin oikeasti korjata olemustaan

Juuri kuten nuorelle toukallekaan,
ei moinen ole edes olennaista.
Voiko olematonta lykätä myöhempään?
Voiko lykkäämistä lykätä?
Voitko lykätä lykkäämättä jättämisen?
Lykkyä tykö. Sopii yrittää.
Yksi tuhannesta huomaa syklin.
Yksi miljoonasta hajottaa sen.
Toukan matka on vasta alussa.
Kotelo on tuonpuoleisessa.

Oliko toukka tuolloin Tuukka
vai strategisesti Leo ja Daniel vuoronperään?
Joku heitti minut huoneen halki tyrmään
Janoinen olemus, juokoon keskenään vertaan
kanssa värikäskyntisen otuksen lakkaamatta
pureskelen omat kynteni lyhyiksi.
Moinen toukka tuskin kykenisi yhtä
kaksiselitteisiin säkeisiin
vielä.
Edeltävät säkeet edustanevat enemmänkin
Leon ja Danielin täydellistä tasapainoa.
Tuukka on enemmän

Pelkkä pelkääminen pelkistää
elämää teljeten mietteitä sekä identiteettiä.
Tuota mietä oli Tuukka, 12 vuotta.
Identiteetitön, tietämätön, pieni pentu.
Lapsen sanassa on oiva pointti vaan
olisipa moinen tullut puhtaammasta suusta.
Pienokainen eli vihasta tietäen ihmisten
inhoavan vaan avaamalla olemustaan
olisi inho haihtunut.
Asfaltin pala sattuu enemmän kuin märkä rätti
Olisipa lapsi aavistanut kulman takaa paljastuvat
vitsaukset ja haasteet.
Alamäki alkakoon

Koteloitumisen potentiaali
poistuu olemuksen muotin tuhoutuessa.
Tuolloin todennäköisyys koteloitumiselle
on olematon kuin romahtaneen toukan
olemassaolon motiivit.
Toukan ohjautuminen ahdinkoon olisi
odottamattomin kohtaus.

Kolme seitsemää
Suuri autokolari
Pysyvä arpi

Pelkäämisen pelkääminen ei riittänyt
vaan vaaditut aseet olivat vahvempia.
Tampio tarvitsi asioita, joita ei tajunnut
tarvitsevansa ja mokasi muutaman kerran.

Piilopaikka pimeydessä
Rajattoman rajoitettu
Vapaudetkin varastettu
Takataskuun tungettuna
Olematon odotus on
kohta kohtalona kovan
Valehtelematta vaellat
löytyy luomakunnan lukot

Lukot, jotka hajoittaisivat naurettavat kalevalamitat
rajoittamasta tuon toukan luovuuden todellista potentiaalia
valaisten pimeimmätkin tunnelit
sortaen sortavan osan olemustaan.
Lopulta toukka löytäisi etsimänsä.
Tuolloin koteloituminen onnistunee.
Potentiaali toteutunee.
Onnikin on

Koteloitumisen lohkot loksahtavat
oikealle polulle toukan poistaessa
tuhoisat toksiinit olemuksestaan.
Tuolloin kotelo voi olla jo
osana toukan omaakin pohdintaa
tosin on loogisempaa odottaa tovi,
uskoo tuo toukka toistaiseksi edelleen.

Pojan omistukseen osuu puhdas pöytä
tyhjästä syyttä jättäen hänet hämmennykseen
missaamaan siunauksensa massiivisen,
mahtavan mahdollisuuden asettaa
kronikka raiteilleen ja ryhdistäytyä.
Harvaakin harvempi huomaa
pistää puhtaalle pöydälleen
vapaata, viattomuuden valoa
lopulta antaen Gingoylelle valinnanvaraa
enemmän ja enemmän Luciferista puhumattakaan.

Vaan kantaansa ajattelemattakaan
taapertaja taivaltaa taivaan alla maaliviivatta
vitkastellen siellä-täällä, miten ikinä.
Virran mukana kulkien tiedustamatta
virtaa ohjaavan Luciferin ja Kaksoisgeen
likainen symbioosi.
Tuo abstrakti virta vei verta mennessään
repien kiväärinkin rehelliseltä metsästäjältä.
Tosin tuolla otuksella ei ollut egoa, mitä syöttää.

Tuntemattomat tunteet tunnotta tuntuvat
tuntuvan tunnottomuudestaan huolimatta.
Osasi osallistuja osoittaa osaavansa
ohjata ohjelmistonsa oikeaan suuntaan
vaan paikoin oli olemuksella parantamisen varaa.
Tavoitteita saavuttaakseen tarvitaan aikomusta.
Et voi saada, mitä et tiedä haluta.
Tietämättä tietään tiesi tietäjä tieteillä
tiensä tieteistä loogisimman huipulle.
Vaan määränpäättä määrän määrääminen häiriintyy.
Kaikki kaatukoon

Koteloitumisen kokonaisuus
koteloi kuoreensa kohtaloita
olemattomiakin kohdatakseen
koteloituvan toukan.
Koteloituminen kohdatkoon toukan
kohtalon kohdatessa.
Kohta voi tarkoittaa miten pitkää aikaa tahansa.

Sade ja sairaus hajottivat
alkukantaiset mahdollisuudet
alkaa kasvamisen, vaikka
kasvaminen ei ollut edes
alkava ajatus tässä vaiheessa.

Viisi vitsausta viiltävät mieltä.
Apinanaivot ahdistuivat
aina paineen alla, vaikka
painetta ei aina ollutkaan.
Apinanaivot alistettakoon

Kuoriuduttuaan kuolettavasta
kissankullasta toukka tuhosi
ja ahdinko alkoi haihtua.
Toukan potentiaali kaksinkertaistui
kertaheitolla eikä mikään tule tielle.

Viisi vitsausta kuin vitsiä.
Usko muiden inhosta
repinee rehellisen ihmisen
mielen melkein menekkiin.
Se olikin harha

Kohokohtia oli monia kolmannessa osassa.
Jännitys jähmetti väliaikaisesti
Kaiken kadottua kohosi loikkija huipulle
Jättäen varjoonsa kaiken lähestyvän.
Hyvän sekä pahan.

Viisi vitsausta lietsomassa vihaansa.
Pihkan peitossa eteneminen vaikeutuu.
Otus tarrautuu kaarnaan eikä etene ylös.
Koteloituminen lienee mahdottomuus.
Eikä vasta-argumentteja löydy.

Kirjoitustaitojen aavistaminen mahdollisti
Leo-Danielille yhdistymisen yhdeksi,
yhtenäiseksi yksilöksi.
Syntyi lukuisia tekstejä.
Määränpää alkoi ilmestyä.

Viisi vitsausta vieden virrassaan.
Viheliäinen loinen, joka ei ansaitse
nimeäkään mainittavan mestariteoksessain
siirsi toukankin kotiinsa kauas puusta.
Hölmö, koteloituminen on metafora.

Kaukaa käsin naputellen on olemassaolo
mahdollisuus kulkijalle kuin kulkijalle.
Todellisuudessahan kohokohtia ei vielä ole,
mutta eivät mokomat ole olennainen osa
olemassaoloa

He sanovat seitsemää onnenumeroksi
vaan yritähän itse keksiä tarpeeksi säkeistöjä
venyttääksesi tämä ylipitkä runo
seitsemänsivuiseksi.
Onhan mokoma jo kaksi kertaa pidempi
kuin Sieluttoman mielikuvitus.

Koteloidun


Tuukka Kontio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti