LUMA-koodilla lukioomme tulleet saavat joskus erityiskohtelua. Tällä kertaa se tarkoitti loskaretkeä Lohjalle, jossa odotti takavuosien pahalta haisevaksi teollisuuskombinaatiksi mielletty dinosaurus: paperitehdas… Jee, aaltoja. Mutta mitä pirua: nykylukiolaisethan ovat tiedolle ahneita veijareita!
22 luonnontieteistä kiinnostunutta opiskelijaa ja kolme LUMA-opettajaa juhlistivat digiloikkaa suuntaamalla paperitehtaalle Lohjan Kirkniemeen Sappi Finland Oy:n vieraiksi 9.3.2017 Metsäteollisuus ry:n maksamalla linja-autolla. Alkukahvittelun lomassa vierailumme isäntä Markus Muro kertoi yhtiöstä, heidän tuotteistaan sekä yleisemminkin puu- ja paperiteollisuudesta niin Suomessa kuin maailmalla eilen, tänään ja ylihuomenna. Erikoispaperit mm. hienompia painotuotteita varten on päivän sana Lohjalla, halpatuotteiden volyymit ovat suuret mutta katteet pienet, ja näille tuotteille valmistajat löytyvätkin muualta. Luennon yhteydessä lumailijamme saivat harjoitella myös kuulijan vastuuta, kun käytiin läpi ympäristöasioita. Yleisesti voidaan sanoa kehittyneiden teknologisten ratkaisuiden, sertifioitujen omavalvontaohjelmien ja ympäristölainsäädännön kehittymisen parantaneen paperiteollisuuden imagoa takavuosikymmenistä.
Luennon jälkeen varustauduimme huomioliivein, kolhulippiksin, suojalasein ja korvatulpin päästäksemme tuotantotiloihin. Tehdaskierros olikin hieno kokemus: 60 tonnin paperirullat, siistin puhdas tehdashalli ja valvomon monet monitorit sekä kertomukset vuorotyöstä saivat silmät pyörimään, mutta ehkä myös panivat ajattelemaan omia jatko-opintoja lukion jälkeen. Hyvä palkka, siisti sisätyö, mahdollisuus edetä uralla, jatko-opintoihin pääsemisen haasteet… Lukiolaisella on monta asiaa pohdittavana opintojen edetessä. Kokonaisuutena vierailumme venyi hieman aiotusta opiskelijoidemme oltua aktiivisia kysymyksineen, mistä ryhmämme saikin erityismaininnan. Sama ilmiö oli havaittavissa toisen vuoden kemian opiskelijoiden vierailulla Teknos Oy:n Pitäjänmäen tehtailla: kenties koulu-yritys –yhteistyö alkaa lukiolaisille olla niin tuttu konsepti, että turha tuppisuinen ujoilu on menneen talven lumia. Martsarilaisen ryhmän opettajan on helppo olla ylpeä ryhmästään!
Teksti: Klaus Salo ja Johanna Parvinen
