tiistai 24. huhtikuuta 2018

Bänditoiminta Martsarissa

Martsarissa voit perustaa yksin tai yhdessä bändin milloin tahansa ja saada siitä kokemusta ja kursseja!

Miten perustaa bändi?



MU9 eli bändikurssi on oiva tapa laittaa bändi pystyyn, varsinkin jos valmista kokoonpanoa ei löydy. Kurssi ei vie palkkia, vaan harjoitusajat voi valita esim. hyppytunnille, välitunneille tai koulun ulkopuoliselle ajalle varaamalla vuoron bänditilaan.

Tytsyt-yhtye esiintyi Loiste-festareilla Gloriassa maaliskuussa

Yhdessä soittaminen ja laulaminen antaa mahdollisuuden kehittää itseään musiikin saralla ja toimii ponnahduslautana myös omien biisien sovittamiseen ja säveltämiseen porukalla. Omia tai ei, biisejä voi esittää erilaisissa koulun tapahtumissa ja hyödyntää esimerkiksi musiikkidiplomissa!

Tällä hetkellä koulussamme toimii muutama yhtye: Tytsyt, Occupied ja nimetön kokoonpano. Yhtyeet saavat itse valita esiintyvätkö vai harjoittelevatko muuten vaan yhdessä. Tytsyt sai alkunsa nimenomaan MU9-kurssilta ja he ovat esiintyneet tänä vuonna mm. itsenäisyyspäiväjuhlassa, diplomi-illassa ja Loiste-festivaaleilla. Loisteessa Tytsyt pääsivät valtaamaan Glorian lavan ja saivat myös palautetta, jota lähdetään hyödyntämään ensi vuoden diplomeissa.



Tytsyt Loiste-festareiden bäkkärillä. Kuvassa vasemmalta oikealle: Inari, Nea, Julia, Joanna ja Henna

Teksti ja kuvat: Inari Kolehmainen

torstai 19. huhtikuuta 2018

LUKUVIIKKO 5/5: Tervetuloa lukupiiriin!

ÄI11 saattaa kuulostaa vieraalta kurssikoodilta, sillä harva tietää koodin takana olevasta soveltavasta kurssista - lukupiiristä! Suunnilleen kerran jakson aikana luokassa 322 kokoontuu lukupiiri, jossa keskustellaan vapaasti yhdessä sovitusta kirjasta. Neljästä osallistumiskerrasta kertyy puolikas kurssi ja kahdeksasta kokonainen.

Äidinkielenopettaja Sari Kuusniemen mukaan idea lukupiiriin tuli alunperin opiskelijoilta. Ensimmäiset lukupiirit järjestettiin jo noin 15 vuotta sitten Martsarin vanhassa osoitteessa Martinlaakson yhtenäiskoulun rakennuksessa. Nykyisessä muodossaan lukupiiri on toiminut noin viisi vuotta, ja tällä hetkellä sen ohjaavina opettajina ovat äidinkielenopettajat Sari Kuusniemi ja Iina Heinilä.

Toisen vuoden opiskelija Joanna Aalto on yksi lukupiirin aktiivisista jäsenistä. Hän tuli lukupiiriin heti ensimmäisen vuoden syksyllä, koska pitää lukemisesta ja oli kiinnostunut kuulemaan myös muiden ajatuksia lukemistaan kirjoista. “Olin lukenut ysin keväällä Sinuhe Egyptiläisen, ja kun se oli yllättäen täällä lukupiirissä, niin vaan menin sinne mukaan.”

Aalto aikoo jatkaa lukupiirissä käymistä todennäköisesti lukio-opintojensa loppuun asti, vaikka on osallistumiskertojensa perusteella saanut lukupiiristä kasaan jo kokonaisen kurssin. Hänen mukaansa parasta lukupiirissä on juuri vapaa keskustelu. Usein keskustellaan enemmänkin kuin vain luetun kirjan teemojen herättämistä aiheista. 

Aallon mieleen ei ole jäänyt lukupiiristä mitään yksittäistä kirjaa tai keskustelunpätkää, mutta hän kehuu saaneensa kirjakeskustelujen myötä myös uusia kavereita. Sari Kuusniemen mieleen taas on jäänyt esimerkiksi viime keväänä järjestetty lukupiirin runoraati, jota varten osallistujat olivat lukeneet jonkin runoteoksen, josta poimittiin yksi runo muille esiteltäväksi ja arvosteltavaksi. “Se oli hauskaa, vähän erilainen tapaaminen.”

Sari Kuusniemi kehottaa lukemisesta innostuneita tulemaan mukaan: “Rohkeasti mukaan, matalan kynnyksen meiningillä! Mukaan voi tulla vain ihmettelemään!”

Lukupiiri kokoontuu seuraavaksi maanantaina 21.5. juttelemaan Ulli Lustin sarjakuvaromaanista Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä.




---
Tiia Visuri

Tämä juttu on osa Martsarilaisen Lukuviikon kunniaksi julkaisemaa juttusarjaa, jonka aiheena on lukeminen. Lukuviikko on Lukukeskuksen vuodesta 1977 vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on juhlistaa lukemista monenlaisten tapahtumien merkeissä.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

LUKUVIIKKO 4/5: Martsarilaisten lukutottumukset

Lukuviikon kunniaksi toteuttamamme lukutottumuskysely sai 50 vastausta, joiden mukaan suurimmalla osalla vastanneista (29%) on tapana nauttia lukuhetkistä kirjojen ja lehtien parissa useamman kerran viikossa. Lähes yhtä suuri osa vastanneista lukee päivittäin, joten kyselyn perusteella lukutottumukset ovat koulussamme melko hyvällä tolalla.

Lukuviikon nettisivuilta löytyvä ”10+1 faktaa lukemisesta” antaa kuitenkin huolenaiheita lukemisen vähentymisestä. Jo ensimmäisestä faktasta ilmenee lukutaidon epävarma pohja tulevaisuudessa: ”Suomalaiset ovat lukukansaa – vielä”. Tarkastelussa on etenkin nuorten lukutaito ja myös se, miten nuoren saa innostumaan lukemisen pariin.

Lukemisesta kiinnostuneet koulumme oppilaat suosivat mukaansatempaavia sekä samaistuttavia kirjoja, ja kyselyn vastauksissa murskavoiton ottivat fantasiakirjat. Toiseksi eniten luetaan scifi-kirjoja, joiden kannoilla tulevat jännityskirjat. 


Lempikirjailijoita:                       Lempikirjoja:

John Green                                   Artemis Fowl - Ikuisuuskoodi                    
Stephen King                                 Carlos Ruiz Zafón - Tuulen varjo
J.K. Rowling                                  Josh Malerman- The Bird Box
Kerstin Gier                                   Pajtim Statovci - Kissani Jugoslavia
Kaari Utrio                                    Johanna Sinisalo - Enkelten verta



Teksti ja kuva: Tea Heikkilä

---
Tiia Visuri

Tämä juttu on osa Martsarilaisen Lukuviikon kunniaksi julkaisemaa juttusarjaa, jonka aiheena on lukeminen. Lukuviikko on Lukukeskuksen vuodesta 1977 vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on juhlistaa lukemista monenlaisten tapahtumien merkeissä.

tiistai 17. huhtikuuta 2018

LUKUVIIKKO 3/5: Kirja-arvostelu

Kirja-arvostelu/-vinkkaus: Hiroshiman kukat (Edita Morris, 1959)


Yhdysvaltojen Enola Gay B-29 pommikone pudotti Little boyksi nimetyn atomipommin Hirošiman kaupungin ylle 6. elokuuta 1945 kello 8.15.17. Neljätoista vuotta myöhemmin julkaistu Edita Morrisin Hiroshiman kukat on fiktiivinen, mutta totuutta kuvaava, tarina atomipommin uhrien elämästä ja kärsimyksistä sekä ihmisten kyvystä antaa anteeksi ja rakastaa.

Kuvahaun tulos haulle flowers of hiroshimaKirjan tapahtumat sijoittuvat uudestirakennettuun Hirošimaan neljätoista vuotta atomipommin pudottamisen jälkeen. Henkilöt on valittu toista päähenkilöä Sam Willoughbya lukuunottamatta kuvaamaan esimerkkejä erilaisista atomipommin uhreista: toinen päähenkilöistä, Juka, sai vakavia palovammoja, hänen äitinsä syttyi tuleen ja kuoli, Jukan pikkusisko altistui säteilylle, minkä vuoksi hän ei kenties pysty saamaan omia lapsia, ja Jukan mies kärsii säteilysairaudesta altistuttuaan myös suurelle määrälle säteilyä. Edita Morris onnistuu kuvaamaan uhrien arkea kauniin ja surullisen realistisesti. Henkilöhahmot eivät pysty edustamaan kaikkien atomipommin uhrien kokemuksia tai mielipiteitä, mutta tarinan kautta ne inhimillistävät oikeat uhrit, jotka kenties muuten jäisivät vain tilastojen numeroiksi niille, jotka eivät itse ole kokeneet mitään niin kauheaa. Vaikka kirja julkaistiin jo monia vuosia sitten, sen merkityksellisyys kasvaa vuosien kuluessa, sillä uudet sukupolvet eivät toista vuosien takaisia vääryyksiä yhtä helposti, jos tietävät niiden seurauksista.

Hiroshiman kukat sisältää paljon japaninkielisiä nimikkeitä ja kulttuuriin liittyviä tapoja. Vaikka kirja onnistuu hyvin kuvaamaan japanilaista kulttuuria niin sen hyvien kuin huonojenkin piirteiden kautta, se kuitenkin korostaa erityisesti yksilöä ja yksilön asemaa yhteiskunnassa. Myös anteeksianto ja sovinto japanilaisten ja amerikkalaisten välillä on kirjan keskeinen teema. Suosittelen Hiroshiman kukkia esimerkiksi japanilaisesta kulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Vaikka kirja on melko lyhyt, se on pysäyttävä lukukokemus, joka on omiaan vakuuttamaan lukijansa ydinaseiden hirveydestä.


Teksti: Kristiina Kamppinen

---
Tiia Visuri

Tämä juttu on osa Martsarilaisen Lukuviikon kunniaksi julkaisemaa juttusarjaa, jonka aiheena on lukeminen. Lukuviikko on Lukukeskuksen vuodesta 1977 vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on juhlistaa lukemista monenlaisten tapahtumien merkeissä.



maanantai 16. huhtikuuta 2018

LUKUVIIKKO 2/5: Mitä opettajat lukevat?

Satunnaisesti valittu otos Martsarin opettajia vastasi, kun Martsarilaisen toimittaja haastatteli heitä heidän lukutottumuksistaan. Opettajien suosikkien joukossa voisi olla myös joitakin lukuvinkkejä oppilaille!


Minkälaista kirjallisuutta tykkäät lukea, Heli-Maria Suomi?
  • Riippuu vuodenajasta, kesällä tosi paljon jännityskirjoja, talvella monia erilaisia. Talvella tulee luettua harvemmin, joten yhtä kirjaa lukee pidempään.


Onko lempikirjailijaa?
  • Ei oikeastaan, olen aika kaikkiruokainen.


Entä lempikirjaa?
  • Jos jännäreistä sanoisi, niin Stieg Larssonin Millenium-trilogia. Siitä on myös tosi hyvät elokuvat.


Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
  • Teatterin tyylilajeja käsitellyt kirja.



Minkälaista kirjallisuutta tykkäät lukea, Satu Hackman?
  • Kaunokirjallisuutta, lähinnä suomalaista, mutta jonkin verran myös käännöskirjallisuutta. Tottakai myös ruotsalaista kirjallisuutta.


Onko lempikirjailijaa?
  • Olen aina tykännyt Rosa Liksomista ja Anja Snellmannista.


Entä lempikirjaa?
  • En osaa mainita yhtä lempikirjaa.


Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
  • En muista viimeistä lukemaani kirjaa, mutta voisin lukea Hytti nro 6:en uudestaan.



Minkälaista kirjallisuutta tykkäät lukea, Klaus Salo?
  • Tällä hetkellä menee lähinnä dekkareita ja tietokirjoja, viime aikoina on mennyt sopivia biologian kirjoja mutta myös sotahistoriaa. Ne on viimeisimmät innostukset, mutta suomalaiset dekkarit ovat olleet innostuksen kohteena viimeiset kymmenen vuotta. Aikaisemmin nuorena halusin sivistää itseäni ja antaa itsestäni fiksun vaikutelman, joten luin kaikenlaisia klassikoita, mutta vanhemmiten on muuttunut vähän mukavuisuudenhaluiseksi. 


Onko lempikirjailijaa?
  • Kautta aikojen voisi sanoa, että John Irving, John Steinbeck ja Veikko Huovinen. Sanotaan nyt vaikka nuo kolme. Myös Mika Waltari.


Entä lempikirjaa?
  • Joskus ollessani nuori ja idealisti, olin sitä mieltä, että John Irvingin kirja Ystäväni Owen Meany olisi kautta aikojen hienoin, mutta nykyään olen valmis vetämään sanat takaisin, mutta en pysty enää nimeämään mitään lempikirjaa. Sanotaan se.


Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
  • Viimeisin kertoi kaukopartion miehestä, kylmän sodan agentista nimeltä Lauri Solehmainen, hänen elämänkertansa.



Minkälaista kirjallisuutta tykkäät lukea, Ullariikka Korja?
  • Paljon omaan ammattialaan liittyvää, mutta myös ihan viihdekirjallisuutta jonkin verran.

Onko lempikirjailijaa?
  • Ei oikeastaan, monia.


Entä lempikirjaa?
  • Ei tule mieleen yhtä yksittäistä.


Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
  • Juha Hurmeen kirja nimeltä Niemi. Se oli todella hyvä, vähän raskas ja aikuistyyppinen, mutta sitä voi jatkaa ja jatkaa. Se on erittäin vetävä historiantiivistelmä todella monesta näkökulmasta. Suosittelen sitä!



Minkälaista kirjallisuutta tykkäät lukea, Iina Heinilä?
  • Tykkään eniten lukea kotimaista tuoretta proosaa.


Onko lempikirjailijaa?
  • Esimerkiksi Märta Tikkanen on sellainen kestosuosikki.


Entä lempikirjaa?
  • Hänen (Märta Tikkasen) teoksistaan Vuosisadan rakkaustarina on minua syvästi koskettanut teos, mutta en osaa sanoa yhtä lempikirjaa.


Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
  • Novellikokoelma nimeltä Nuoruus nyt ja ÄI5:ta varten James Joycen Dublinilaisia-novellikokoelma.


kirja lukea avata puun lehti vanha väri- keltainen paperi sivu lähikuva kirjasinlaji kirjallisuus sidottu peite paine makrokuvaus selailla viisto kirjan sivut vierittää selaa


Lukuviikon aikana Martsarilainen tekee joka arkipäivä uuden lukemiseen liittyvän päivityksen, joten pysy kuulolla!

Teksti: Henna Nurma
Kuva: https://pxhere.com/fi/photo/427776

---


Tiia Visuri
Tämä juttu on osa Martsarilaisen Lukuviikon kunniaksi julkaisemaa juttusarjaa, jonka aiheena on lukeminen. Lukuviikko on Lukukeskuksen vuodesta 1977 vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on juhlistaa lukemista monenlaisten tapahtumien merkeissä.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

LUKUVIIKKO 1/5: Lukuvinkkejä keväälle!


Lukuvinkkejä:
uutta ja vanhaa,
mennyttä ja tulevaa,
tyypeille,
jotka haluavat aloittaa lukemisen
tai löytää uutta lukemista


Maja Lunde - Mehiläisen historia

Maja Lunden romaani Mehiläisten historia nitoo yhteen menneen, nykyisen ja tulevan ajan, jolloin elo eri aikojen yhteiskunnissa on hiukan erilaista omilla tahoillaan. Elävästi kirjoitettu teos nappaa mukaansa ja vie syvälle sen kolmen päähenkilön elämään, ja tutustuttaa lukijansa uuteen muuttuvaan maailmaan. Teos tuo esiin monia ajatuksia herättäviä asioita, kuten, kuinka helposti kaikki hyvä ja kaunis voi särkyä ja kadota silmänräpäyksessä. Tiivistäen kirjan takakannen sanoin: “-- muuttumattomana säilyy vain toivo paremmasta huomisesta.”

Romaanin sujuva, elokuvallinen kerronta ja tarkka tunnelman kuvailu herättää Lunden romaanin maailmat henkiin.




Arthur Conan Doyle - Sherlock Holmesin seikkailut

Arthur Conan Doylen kirjoittama Sherlock Holmesin seikkailut on vanha teos, joka voidaan luokitella salapoliisikirjallisuuden klassikoksi. Doylen romaanissa seikkailee tunnettu Sherlock Holmes sekä hänen ystävänsä ja apurinsa tohtori Watson, jotka joutuvat mitä erikoisimpiin ja jännittävimpiin seikkailuihin aina kirjan ensimmäisestä sivusta sen viimeiselle saakka. Sherlock Holmesin ympärille on syntynyt monia eri tv-sarjoja ja elokuvia, mutta suosittelen lämpimästi lukemaan teoksen, joka on koonnut sen, mistä kaikki on alkanut.




John Green - Kaikki viimeiset sanat (Looking for Alaska)

Lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon eikä elämä aina ole helppoa. John Greenin romaani kertoo, millaista on olla nuori sen kaikessa karussa komeudessaan. Kertomus rakkaudesta, yksinäisyydestä, syyllisyydestä, toivosta ja anteeksiannosta ennen ja jälkeen pienen ystäväporukan maailman keinahtamisen kiepauttaa lukijansa pikkusormensa ympärille etsien vastausta kysymykseen “Mitä olisi voinut tehdä toisin?”

“Jälkeen: Mikään ei ole enää niin kuin ennen.”






Lars Kepler - Nukkumatti

Mitä tapahtuu, kun sarja outoja katoamisia liitetään yhteen lasten saduista tutun Nukkumatin kanssa? Vuosia sitten tapahtunut murha osoittautuukin kidnappaukseksi, uhri muistaa vain unettavan hiekan ja päässä kilisevät posliinisormenpäät ja sen, ettei hän ollut yksin. Vanhoja tapauksia täytyy kaivaa esiin ja rikoskomisario joutuu tiukan paikan eteen tehden päätöksiä, jotka voivat mennä käden käänteessä pieleen.
Lars Keplerin dekkari Nukkumatti on kutkuttava teos, jonka lukemista ei tahdo lopettaa.




Khaled Hosseini - Leijapoika

Khaled Hosseinin esikoisromaani Leijapoika kertoo ystävyksistä, joiden elämä muuttuu tutusta ja turvallisesta epävarmaksi ja sydäntäsärkeväksi taisteluksi elämästä ja heidän välisestä ystävyydestä. Kirjassa on kaksi eri maailmaa, kaksi eri tarinaa ja kaksi eri loppua.
Kirjan keskiössä on myös Afganistanin etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiä kiistoja, sekä kuvailua maahanmuuttajan elämästä hänen muutettua vieraaseen maahan. Vakavista ja yhteiskunnallisista aiheista huolimatta kirja on helppolukuinen tarjoten lukijalleen täysin eri näkökulman moneen uuteen ja vanhaan asiaan.





Lauren Oliver - Delirium

Tulevaisuuden tiukasti kontrolloidussa yhteiskunnassa jopa rakkaus on kiellettyä ja julistettu pandemiaan rinnastettavaksi vakavaksi sairaudeksi. Vaikutusten eliminoimiseksi toteutetaan kirurgisia toimenpiteitä, joihin sekä miesten että naisten on täysi-ikäisinä osallistuttava tarkoituksena. Tämän on tarkoitus tasata niin sanotut “ääritunteet” ja luoda uusi harmonisempi maailma, joka tarjoaa kaikille samanlaiset lähtökohdat onneen ja turvallisuuteen. Mutta mitä tapahtuu, jos yhteiskunnan sisäpuolella asuva ihastuu yhteiskunnan ulkopuolella asuvaan, vapaasti tuntevaan, kapinalliseen?


Teksti: Kristiina Räsänen

---

Tiia Visuri

Tämä juttu on osa Martsarilaisen Lukuviikon kunniaksi julkaisemaa juttusarjaa, jonka aiheena on lukeminen. Lukuviikko on Lukukeskuksen vuodesta 1977 vuosittain järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on juhlistaa lukemista monenlaisten tapahtumien merkeissä.








torstai 12. huhtikuuta 2018

Mikä ihmeen TA3-kurssi?

Vuoden 2016 syksyllä voimaan tullut uusi opetussuunnitelma on tuonut mukanaan suuria hämmästymisiä, koko joukon painotuoreita koulukirjoja ja ristiriitaisia mielipiteitä, mutta myös täysin uudenlaisia kursseja. Martsarinkin kurssitarjottimeen ovat ponnahtaneet vielä toistaiseksi hieman mystiset teemaopintokurssit (TO-kurssit) sekä taiteiden väliset TA-kurssit, joiden tarkoituksena on yhdistää eri tiedon- ja taiteenaloja eli edistää ainerajat ylittävää oppimista.

Tänä keväänä Martsarissa järjestetään ensimmäinen TA3 - Taidetta kaikilla aisteilla -kurssi, joka vie kurssilaiset retkelle yhdessä valittuun kohteeseen, esimerkiksi Tampereelle tai Turkuun. Retkellä tutustutaan kulttuurikohteisiin ja tehdään vierailu muun muassa johonkin taideoppilaitokseen. Kurssilaiset ovat myös saaneet käydä ennakkoon kahdella kulttuurivierailulla, joista ensimmäinen tehtiin yhdessä koulun kanssa käymällä joko katsomassa Blondi tuli taloon -teatteriesitys tai vierailemalla Ylen toimitiloissa Pasilassa. Lisäksi piti tehdä itsenäinen kulttuurikäynti eli käydä esimerkiksi konsertissa tai museossa.

TA3-kurssilla pääsee siis kokemaan ja ihastelemaan taidetta monesta näkökulmasta! Tässä hieman tunnelmia ennakkovierailuilta:

Blondi tuli taloon 6.3.2018


TA3-kurssilaisista osa valitsi ennakkovierailukohteekseen Blondi tuli taloon -teatteriesityksen, jota esitettiin Kulttuuritalo Martinuksessa maaliskuun ajan. Monelle meistä 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneille ei esityksen taustatarina soittanut kelloja, vaan saimme uppoutua esitykseen täysin taustatiedoitta! Kyseessähän oli siis 1990-luvulla televisiossa esitetty, hyvin suosittu suomalainen draamasarja, jonka tarinaa jatkettiin nyt näyttämöllä.

Näytelmää katsellessa ei kuitenkaan haitannut, vaikka ei heti alkuun tiennyt, kuka on Hannu Hurmala tai Hanski Tähtinen. Lavalla kuultiin useita 90-luvun hittejä, suomalaisia ja ulkomaalaisia, sekä nähtiin sujuvaa videoefektien käyttöä. Musiikkikappaleiden ansiosta varmasti joka toinen poistui salista tuttu melodia päässä soiden!




Ylevisiitti 22.3.2018


Noin puolet TA3-kurssin oppilaista sai aloittaa kulttuurikohteiden vierailun Ylevisiitillä.

Heti alkuun pääsimme studioon, missä olivat kohta historiaan jäävän Uutisvuodon lavasteet. Kaikki pääsivät kokeilemaan, miltä tuntuisi istua paneelissa!


Matka oli pitkä sekä mutkikas ja sen varrella nähtiin mm. lavastepaja, puvusto ja erilaisia työtiloja. Matkan varrelta pystyi bongaamaan tuttuja hahmoja lastenohjelmista ja vaatteita esimerkiksi Syrhämästä. 
Seuraava pysäkki oli kuunnelmahuoneessa, joka on täysin äänieristetty. Huone on täynnä erilaisia rekvisiittoja, joita on mahdollista hyödyntää kuunnelmissa mitä mielikuvituksekkaimilla tavoilla.































Oma vierailu


Osa TA3-kurssin suoritusta on myös omavalintainen kulttuurivierailu. Tämä on hyvä mahdollisuus tutustua itselle vieraampiin kohteisiin tai vain nauttia tutusta ja turvallisesta.

Kohteeksi voi valita esimerkiksi tunnelmallisen jazzkonsertin. Tapiolassa järjestettävällä April Jazz Clubilla esiintyi maaliskuun alussa Jukka Perko Trione. Konsertin aikana kuultiin useita yhtyeen omia sovituksia bebop-artisteilta, kuten Dizzy Gillespielta. Esiintymisen ilo näkyi selvästi soittajien kasvoilta ja yleisö nautti mukaansatempaavasta musiikista.







Monipuolinen TA3-kurssi ei siis pääty vielä tähän, vaan ensi viikolla kurssi huipentuu varsinaiseen retkeen. TA3-ryhmien retkistä Tampereelle ja Tallinnaan tullaan kuulemaan vielä piakkoin!

Teksti: Joanna Aalto, Inari Kolehmainen ja Sanja Tuovila
Kuvat: Sanja Tuovila, Martinlaakson lukion Facebook

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Kansainvälisyyspäivän kuulumisia

Hola! Hallo! Jambo! 


Martsarin kansainvälisyyttä ja samalla myös monikulttuurisuutta juhlistetaan koulussamme aika ajoin - niin myös tänään perinteisen kansainvälisyyspäivän merkeissä. Tänä vuonna koulun seiniltä saattoi lukea opiskelijoiden matkakertomuksia sekä hyvän päivän toivotuksia useilla eri kielillä. Kielikäytävältä löytyi myös kartta, johon sai pistää nuppineulan paikkaan, jossa on käynyt. 

Martsarin kansainvälisyyteen päästiin tutustumaan myös ala-aulassa, jossa vaihtarit esittelivät kotimaitaan ja niiden kulttuureja sekä koulumme vaihtoprojekteissa mukana olleet kertoivat Tansania kummikoulun lisäksi Saksa- ja Ranska-projekteista. 

Emilia kertoi yhdessä Millan kanssa kotimaastaan Saksasta

Potsdamin ystävyyskoulun ständi

Lisäksi kuultiin filosofian tohtori ja Tuglas-seuran kirjaston- ja arkistonhoitaja Heikki Rausmaan mielenkiintoinen luento Viron historiasta aina esihistoriasta tähän päivään. Luennolta opittiin Viron historian käännekohtien lisäksi muun muassa se, miksi Suomen ja Viron kansallislauluilla on sama melodia. Luento oli hieno tapa tutustuttaa opiskelijat naapurimaamme historiaan Viro100-juhlavuoden kunniaksi.

Luento Viron historiasta

Teksti ja kuvat: Sanja Tuovila

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Miksi kahdeksalta?!

S24-kurssilla ”Tekstit ja vaikuttaminen” kirjoitettiin yleisönosastokirjoituksia. Tässä Edithin kannanotto aikaisiin aamuihin.


Miksi kahdeksalta?!



Heräät aamulla ja kello on jo paljon. Pitäisi ehtiä jo kahdeksaksi kouluun, mutta et millään jaksa nousta. Käperryt kunnolla peiton alle ja toteat: ”vielä pari minuuttia”.Ennen kuin huomaatkaan, kello jo tikittää. Pomppaat ylös sängystä kuin leipä paahtimesta ja vedät päällesi ensimmäiset silmiin osuvat vaatteet. Nappaat repun ja ryntäät ovesta ulos. Aamupalaa ei ehdi syödä. Saavut koululle ja juokset käytävään. Luokan ovi on juuri sulkeutumassa. Ehdit juuri ja juuri. Onko tämä tuttu tilanne? Suurimmalle osalle on!

Omalla kohdallani on aina vaikeaa päästä sängystä ylös kahdeksan aamuina ja itse koulumatka kestää kolme varttia. Tämän takia mielestäni koulun tulisi alkaa aikaisintaan kello yhdeksän.

Useat nuoret saavat liian vähän unta, koska koulu alkaa niin aikaisin. Joillekin toki on helpompaa mennä aikaisemmin nukkumaan, mutta jos koulu alkaa kahdeksalta ja herää esimerkiksi seitsemältä, yhdeksän tunnin yöunien saamiseksi olisi nukahdettava kello kymmenen. Kukaan ei tietenkään nukahda heti nukkumaan mentyään (ellei sitten ole erittäin väsynyt). Itselläni kestää yli puoli tuntia nukahtaa, joten nukkumaan olisi mentävä viimeistään 21.30. Tätä kellonaikaa vastaan ovat monet nuorten suosimat tv-ohjelmat, jotka loppuvat esimerkiksi vasta kymmeneltä. Toki näiden ohjelmien katsominen ei ole välttämätöntä, mutta näiden lisäksi myös biologiset syyt estävät nuoria nukahtamasta. Murrosiässä unirytmi siirtyy luonnostaan 1-2 tuntia eteenpäin, koska melatoniinin erityksen huippu siirtyy myöhemmäksi - näin myös koulut opettavat.

Enkä usko, että koulupäivän alun myöhäistäminen tunnilla vähentäisi esimerkiksi läksyjentekoaikaa iltapäivältä. Luultavasti monet tarttuisivat tilaisuuteen ja nukkuisivat sen tunnin enemmän. Olisi hienoa, jos kahdeksan aamuja voitaisiin ainakin vähentää!

Edith 16C

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Muistoja potsdamilaisten vierailusta 5.-10.9.2017

Martsarissa vieraili viime syyskuussa jälleen opiskelijoita ja opettajia ystävyyskoulustamme Potsdamista, Saksasta! Saksalaiset vieraat saivat tutustua muun muassa oppitunteihin ja suomalaiseen koulunkäyntiin sekä Helsinkiin ja lähialueen nähtävyyksiin. Tässä potsdamilaiset muistelevat menneen syksyn Suomen-vierailuaan.

Some beautiful days in September….. 


Last autumn we hardly said goodbye to our exchange partners of the Martinlaakson lukio, because we were meeting very nice students, families and teachers. It was really hard to leave.  

When we arrived at the Vantaa Airport on 5th of September, all of us were very, very excited but shy too. Not all of us talked that much in the first few hours, but politeness and interest in us, furthermore the parent welfare helped us to get in closer contact, so that Finland felt like a second home just after 4 days of being there.  

Between German and Finnish students and school life we noticed commons just as well as differences: e.g. the self-service in the Cafeteria, the possibility of playing table tennis in the hallway and that kind of fitness center inside the school building. These are things that were impressing to us and we wished we could have them in our school too. 

Henkilön Martinlaakson lukio kuva.
Keväällä 2017 Potsdamissa vierailleet Martsarin opiskelijat järjestivät vieraille hauskoja ohjelmanumeroita!
But we did not only take part in the lessons or learned something about the Finnish education system by Taru, we also had the possibility to discover Vantaa and Helsinki. The sightseeing tour of PäiviLinnanmäkiHeureka and the Design museum as well as the Mall of the Vantaa were highlights in our program.  

Last but not least we would like to say thank you to the students and teachers and families from the Martinlaakson lukio for creating such a wonderful and awesome exchange for us!  
We will recommend it to everybody! And certainly: some of us would like to come back!  

Helena Gärtner/ Viola Sperlich 

Henkilön Martinlaakson lukio kuva.
Potsdamilaiset Helsingin-vierailulla!


Kuvat: Martinlaakson lukion Facebook