“Lämpenetkö sinä julmuudella?” on kysymys, johon luulisi jokaisen olevan helppo vastata, mutta jonka vastaus on liian usein myönteinen. Vielä vähän aika sitten olisin vastannut kysymykseen kielteisesti ilman kummempaa pohdintaa. Tuolloin en kuitenkaan osannut edes kuvitella, että ne lämpimät ja ihanan kevyet untuvapeitot ja -takit, joita itsekin olen elämäni aikana omistanut, voisivat olla osa maailmanlaajuista julmuutta.
Järkytykseni oli aitoa, kun kuulin veljeltäni, etteivät tuotteissa käytetyt höyhenet ja untuva ole aina kynitty kuolleista eläimistä. En ollut uskoa, että ihmisen mieleen tulisi ylipäätään repiä elävää ja tuntevaa lintua, mutta julmuuden laajuus oli jotain vielä käsittämättömämpää. Eläviltä linnuilta kynittyjen höyhenten prosentuaalinen osuus kokonaistarjonnasta vaihtelee lähteiden mukaan, mutta useiden arvioiden mukaan luku on yli 50%.
 |
| Martinlaakson lukion opiskelijoille ja opettajille tehdyn kyselyn mukaan moni ei ole tietoinen tuotantomenetelmien jyrkistä eroista. |
Ongelma elävien lintujen kynimisessä on tuttu: raha. Jos lintu ei ole kuollut, se voidaan kyniä useaan kertaan, mikä lisää taloudellista tuottavuutta. Euroopassa toiminta on laitonta, mutta säädöksen noudattamista ei valvota tarpeeksi hyvin. Tämän vuoksi esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka ovat Kiinan ohella suurimpia höyhenten ja untuvan tuottajamaita, toiminta on yhä varsin yleistä. Ruotsalaisen TV4:n vuonna 2009 esittämässä Levande dun(Elävä untuva) -dokumentissa soitettiin anonyymisti 9 puolalaiselle, 10 unkarilaiselle ja 20 kiinalaiselle lintutilalle. Näistä 90% kertoi tuottavansa eläviltä linnuilta kynittyä untuvaa ja höyheniä.
Lintujen höyhenien ja untuvan käyttämisen eettisyyttä ihmisten lämmittämisessä voidaan kyseenalaistaa, sillä elleivät höyhenet ole luonnollisesti tippuneita, pitää lintuja kiduttaa tai vähintään tappaa, jotta ihmiset saavat ne käyttöönsä.
Kuitenkin 60% maailman kaupalliseen tarkoitukseen tarkoitetusta untuvasta ja höyhenistä on ankoista, joita syödään maailmanlaajuisesti riippumatta siitä, hyödynnetäänkö niiden höyhenpeitettä tai ei. Jos lintuja tapetaan ruoan vuoksi muutenkin, on kunnioittavampaa hyödyntää niistä kaikki osat -esimerkiksi lihan lisäksi höyhenet.
Kyselyyn vastanneista 79% omisti vähintään yhden untuva- tai höyhentuotteen. Eikö siis olisi parempi, että meitä lämmittävät tuotteet sisältäisivät armollisesti tapettujen lintujen höyheniä, jos kerran haluamme niitä sisältäviä tuotteita käyttää?
RDS, eli Responsible Down Standard certificate, on osa Textile Exchange -nimistä voittoa tavoittelematonta järjestöä, jonka tavoitteena on minimoida tekstiiliteollisuuden haitallisia vaikutuksia ja maksimoida hyviä. RDS antaa sertifikaatin sellaista hakeville lintutiloille, sekä niiltä raaka-aineensa ostaville merkeille, jotka täyttävät edellytykset sataprosenttisesti. Sertifikaatin on vuoteen 2017 mennessä saanut yhteensä 3640 teollista lintutilaa. Sertifikaatin saaneilla tiloilla esimerkiksi lintujen pakkosyöttäminen, sekä yhdenkin höyhenen irroittaminen elävältä linnulta on kiellettyä. Lisäksi lintuja tulee käsitellä hyvin kuoriutumisesta kuolemaan asti. Höyhenet ja untuvat kerätään ruoaksi teurastettujen lintujen kuoleman jälkeen.
Sertifikaatin saaneita merkkejä, joita myydään Suomessa ovat esimerkiksi Bergans of Norway, Berghaus, Black Diamond, C.A.M.P., Thermarest, Columbia, Deuter, Dynafit, Exped, H&M, Haglöfs, Jack Wolfskin, JCPenney, Kathmandu, Levi’s, Vaude, Stadium, The north face, Marmot, Millet, Mountain Hardwear, Sea to summit, Sorel, Rab, Prana ja NorrØna. Suomalaisista merkeistä esimerkiksi Halti ja Joutsen ovat vakuuttaneet, ettei heidän tuotteissaan ole käytetty eläviltä linnuilta kynittyä untuvaa tai höyheniä. Ne eivät kuitenkaan ole saaneet tai hakeneet RDS-sertifikaattia.
Lintutiloilla, joilla kynitään eläviä lintuja, lintujen höyhenet ja untuva revitään ilman puudutusaineita yhä uudelleen ja uudelleen. Käsittelyn jäljiltä linnut saavat haavoja, jotka parsitaan mitenkuten umpeen. Me voimme kuitenkin kuluttajina päättää, minkälaisia arvoja omaavia yrityksiä tuemme. Vaikka kyselyyn vastanneista vain 39 tiesi, miten omistamansa tuotteet on tuotettu, voimme jatkossa kulutusvalintoja tehdessämme nostaa tätä lukua. Toimitaan siis siten, ettei ainakaan kukaan meistä enää lämmittelisi toisten kärsimyksellä.
Lähteet & lue lisää:
RDS:n sivut, joilta voi käydä katsomassa lisää sertifikaatin vaatimuksista, sekä merkeistä, jotka ovat sen saaneet: https://responsibledown.org/find-responsible-down-standard/
https://www.tv4.se/kalla-fakta/artiklar/levande-dun-4fc3b6ef04bf72228b00c173
https://yle.fi/uutiset/3-5719328
https://www.ess.fi/uutiset/art2278145
http://animalia.fi/muu-kuluttaminen/elainperaiset-vaatemateriaalit/
Kuvien (poislukien diagrammit) lähteet (kuvat ovat ainoastaan kuvitusta varten, eivätkä liity jutun sisältöön) :
https://cdn.pixabay.com/photo/2017/12/10/20/56/feather-3010848_1280.jpg
https://cdn.pixabay.com/photo/2014/04/05/11/40/goose-316665_1280.jpg
Teksti & kysely: Kristiina Kamppinen
Kysely tehtiin syksyllä 2018 ja se lähetettiin wilman kautta kaikille Martinlaakson lukion opiskelijoille ja opettajille.
