6.10.2016 Helsinki- Tukholma
Aloitin matkani eksoottisesti ottamalla ruotsinlaivan Tukholmaan! Sain heti kuulla useammalta taholta, että suunta on väärä, jos Uuteen-Seelantiin aion. Linnuntietä matka Suomesta Uuteen-Seelantiin on 17 000 km (Aasian yli) - toista kautta (Amerikan yli) noin 20 000 km. Eli onhan siinä pieni ero, pakko myöntää. Mutta koska halusin tavata myös sukulaisia ja kavereita Ruotsissa ja Tanskassa, lähdin nyt ensin tähän suuntaan. Ja koska tulen mitä luultavimmin lentämään matkani aikana ihan riittävästi, päätin lähteä liikkeelle meritse ja maitse.
Meno laivalla torstai-iltana oli onneksi varsin hillittyä, ja sain kirjoitella rauhassa Wilma-viestejä keulassa istuskellen ja merimaisemista nauttien. Yölläkään ei keinuttanut liikaa, joten sain hyvät unet laivan uumenissa.
"Stockholm, Stockholm, stad i världen,
Stockholm, Stockholm världens stad!
Stockholm, Stockholm härlig är den,
Stockholm, Stockholm gör mig glad!"
Tämä kappale soi päässäni aina kun tulen Tukholmaan. Sitä soitettiin/laulettiin seitsemännen luokan ruotsin tunneilla - ilmeisen paljon. Älkää siis aliarvioiko ruotsin tuntien vaikutusta - ne voivat aiheuttaa pysyviä muistijälkiä!
Saavuin aurinkoiseen Tukholmaan aamulla, ja tarkoitus oli jatkaa matkaa pikaisen kaffe & kanelbulle- tauon jälkeen. Istuin Gamla Stanissa Nobelmuseetin edessä olevan kahvilan terassilla, ja ihmettelin museoon tungeksivia ihmismassoja, kun yhtäkkiä tajusin, että tänäänhän julkistetaan Nobelin rauhanpalkinnon saaja! Pikaisen googlettamisen tuloksena selvisi, että tämä tapahtuisi noin 15 minuutin kuluttua. Museoon oli tapahtuman johdosta ilmainen sisäänpääsy ja aulassa suora lähetys palkintogaalasta (kaikki muut nobelit myönnetään Tukholmassa, mutta rauhan Nobel Oslossa). Paikalla oli paljon ihmisiä ja tunnelma katossa - liityin siis joukkoon! Tällä kertaa palkinto meni Kolumbian presidentti Juan Manuel Santosille "päättäväisestä työstä tuoda maan yli 50 vuotta kestänyt sisällissota päätökseen".
Presidentti on neuvotellut rauhansopimusta vuosikymmeniä jatkuneeseen sisällissotaan Farc-sissien kanssa. Neuvoteltu rauhansopimus kuitenkin kaatui viime sunnuntain kansanäänestyksessä, joten prosessi kohti rauhaa jatkuu, palkinnosta huolimatta.
"Nobel-palkinto (ruots. Nobelpriset, norj. Nobelprisen) on dynamiitin keksineen ruotsalaisen Alfred Nobelin alulle panema ja hänen mukaansa nimetty vuosittain fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan alalla jaettava palkinto." (Wikipedia, 6.10.2016)
Tässä muutama suosikkini "oman alan" Nobel-palkinnoista:
Banaanikärpästen (Drosophila melanogaster) käyttö perinnöllisyystieteen kokeellisessa tutkimuksessa. Kärpäset ovat nopeita ja helppoja kasvattaa. Banaanikärpäsen sylkirauhassolujen kromosomit ovat harvinaisen kookkaita, joten niitä voidaan tutkia helposti mikroskoopilla. - Lääketieteen nobel Thomas Hunt Morganille v. 1933.
Penisilliinin (Penicillium- suvun homeiden erittämä yhdiste) löytäminen ja sen bakteeri-infektioita parantavan tehon ymmärtäminen. - Lääketieteen nobel Alfred Flemingille & tutkimustiimille v. 1945.
Fotosynteesin vaiheiden selvittäminen radioaktiivisen hiili-14 isotoopin avulla. - Kemian nobel Melvin Calvinille v. 1961. (Fotosynteesin pimeäreaktioita kutsutaan myös Calvinin kierroksi!)
Nobel-museo on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka!
Tämän pienen Nobel-detourin jälkeen matka jatkui kohti eteläistä Ruotsia - Jönköpingin tulitikkumuseota ja Göteborgin alpakoita...
EDIT 10.10.2016
"Taloustieteen Nobel-palkinto" (tätä on jaettu vasta vuodesta 1969 alkaen, ei siis kuulu alkuperäisiin Nobeleihin) myönnettiin suomalaiselle Bengt Holmströmille (yhdessä Oliver Hartin kanssa) sopimusteorian tutkimuksesta. Hän työskentelee MIT:n taloustieteen professorina Bostonissa. Hyvä Bengt!! Nyt Suomesta puuttuu enää fysiikan Nobel, sitten olisi yksi jokaista. Ehkä joku martsarilainen sen vielä käy pokkaamassa?
Keitäs muuten ne muut 4 suomalaista nobelistia olivatkaan..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti