Martsarin
näytelmäproduktion 7 kääpiötä (ja Lumikki) ensi-ilta oli 20.1. Ensi-ilta oli erittäin
suosittu, ja se keräsi Martinlaakson koulun auditorion lähes täyteen katsojia.
Näytelmäproduktion
kantava ajatus oli kääntää vanha lastensatu Lumikki ja seitsemän kääpiötä
ylösalaisin. Samalla tarinaa tuotiin nykyaikaan muun muassa älypeilin muodossa.
Kääpiöt olivat pääosassa, ja Lumikki oltiin häivytetty lähes kokonaan pois
näytelmästä. Lisäksi näytelmässä oli rooleja, joita ei alkuperäisessä sadussa
ole, esimerkiksi kuningattaren linnassa työskentelevät kokit. Metsästäjässäkin
oli uusia piirteitä, eivätkä kaikki kääpiötkään noudattaneet täysin Grimmin
veljesten satua.
Metsästäjä (Juho Lavonen) ottaa kontaktia yleisöön
Vaikka näytelmä on ensisijaisesti tarkoitettu lapsille, sopii se silti kaikille lapsenmielisille ja muillekin katsojille. Näytelmässä on huumoria, joka toimii, vaikka katsoja olisikin jo peruskoulunsa suorittanut. Esimerkiksi irvaileva taikapeili ja kääpiöiden liikehdintä tuovat aivan omanlaista hupaisuutta näytelmään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tuovat mukaan kääpiöiden edesottamukset, kuten heidän järjestämä jymäytys kuningattarelle. Juonikaan ei ole täysin itsestään selvä, ja se saakin lopussa yllättävän käänteen. Kokonaisuudessaan näytelmä oli eheä ja selkeä.
Seitsemän kääpiötä
Näytelmä kesti noin tunnin verran, juuri sopivasti lastennäytelmäksi. Näytelmän jouhevuuden ja jatkuvien kommelluksien vuoksi ei tarvitse pelätä tylsistyvänsä. Valot ja äänet tuovat näytelmään eloa ja tunnelmaa, mikä osaltaan vaikeuttaa yleisöön torkahtamista. Näytelmä onnistuu pitämään otteessaan aivan viime metreille asti.
Teksti ja kuvat: Tatu Mustonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti