Hamlet vuonna 2022 - pop-hitit tulille ja lateksihousut jalkaan!
Olimme koulun kanssa Kansallisteatterissa 10.3. katsomassa ensi-illassa Shakespearen klassikkonäytelmä Hamletia, joka tuotiin nykypäivään tanssikohtauksilla ja repliikkien uudella jaolla. Pääosia esittävät Olavi Uusivirta (Hamlet), Fanni Noroila (Ofelia) sekä Aleksi Holkko (Laertes). Sovitus on Samuli Reunasen ja Aina Bergrothin käsialaa, Reunanen vastasi myös ohjauksesta.
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat Tanskan hoviin, jossa prinssi Hamlet saa kuulla isänsä haamulta äitinsä uuden miehen (Hamletin sedän) syyllistyneen murhaan myrkyttäessään Hamletin isän päästäkseen kuninkaaksi kuninkaan paikalle. Luonnollisesti Hamlet ei suhtaudu kovin kevyesti tähän tietoiskuun ja päättää siksi laatia koston, jonka ensimmäisenä vaiheena on herättää sedässä voimakkaat omantunnon tuskat teostaan ja sen jälkeen tappaa hänet.
- juonipaljastukset loppuvat tähän -
Piristävinä yksityiskohtina mainittakoon, että esitystä ei ollut sidottu ainoastaan lavalle, vaan koko teatterisali oli yhtä näyttämöä. Hahmoja oli selvästi pyritty kuvaamaan omien kokemustensa kautta, vapaampina sukupuolirooleista ja -stereotypioista. Parasta oli, ettei koskaan tiennyt mitä tapahtuu - yhdessä hetkessä joku kuoli vahingossa, ja seuraavaksi lenneltiinkin jo siivillä katonrajassa.
Vaikka näytelmä onkin vaikuttava ja mukaansatempaava, saattaa katselukokemus kuitenkin jäädä hieman vajaaksi, mikäli alkuperäinen, yli 400 vuotta sitten kirjoitettu Hamlet ei ole ennestään tuttu (allekirjoittanut tunnustaa yleissivistyksensä puutteellisuuden). Tarina oli toki tehty ymmärrettäväksi ja mukaili varmasti pääpiirteittäin alkuperäistä, mutta suosittelisin kuitenkin lukemaan vähintäänkin tiivistetyn juonen ennen teatterivierailua; silloin eivät edes lavalla käydyt teknobileet pääse pudottamaan katsojaa kärryiltä.
Arvostelu: ★★★☆☆
Teksti: Taika
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti