MARTSARILAINEN: ykköset

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ykköset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 28. marraskuuta 2020

Martsarin ykköset: Taika 20D

“Halusin kokeilla jotakin aivan uutta”, Taika sanoo valitessaan lukioon draamalinjan yleislinjan sijaan.

Taika Malvela on aloittanut tänä syksynä lukion Martinlaaksossa. Koulun alku toki jännitti, mutta koulu on vaikuttanut mukavalta. “En tuntenut koulusta ketään, ja mietin, millaisia ihmiset ovat pääkaupunkiseudulla ja etenkin uudessa koulussa”, Taika toteaa. Koulua hän kävi ensimmäisestä luokasta yhdeksänteen luokkaan asti Otalammen koulussa Vihdissä. Perhe kannusti Martinlaakson lukioon lähtemistä, vaikka tosin matka on pitkä. Isovanhemmat olivat suositelleet Vihdin lukiota mutta matka käy Martinlaaksoonkin kätevästi samalla kyydillä vanhempien matkalla töihin.

Taika istuskelemassa lukion käytävällä.

Vaikka Taika valitsi draamalinjan, hän kertoo, ettei hänellä siitä ollut juurikaan kokemusta. “Se vaikutti kivalta ja mielenkiintoiselta, sekä uskon sen tuovan minulle esiintymisvarmuutta”, hän kertoo. Linjalle haettiin myös innokkaita kirjoittajia, ja sitä Taika onkin.

Harrastukset ja vapaa-ajan tekemiset ovat vaikuttaneet elämään

Kuvataide on ollut suurena osana Taikan elämää kirjoittamisen ohella. Kuusi vuotta sitten Taika oli löytänyt sarjakuvakerhon, jossa nämä molemmat yhdistyivät. “Kehossa teimme sarjakuvia. Saimme piirtää ja kirjoittaa ne itse, eikä se ollut mikään kuvataidekoulu, vaan enemmän vapaata työskentelyä”, hän kertoo.

Muita harrastuksia ovat olleet muun muassa yleisurheilu. “Harrastin sitä noin 11 vuotta, mutta lopetin, koska se ei ollut enää mun juttu ja kilpailutilanteet olivat stressaavia”, Taika kertoo. Hän kertoo aloittaneensa yleisurheilun jo niin nuorena, ettei se ollut oma valinta. Taikan isä oli ollut myös yleisurheilija, minkä takia hän oli vienyt Taikan jo pienenä kentälle harjoittelemaan. “Tykkäsin eniten 200 tai 300 metrin juoksusta, mutta kiekonheittokin oli välillä ihan ok”, Taika toteaa.

Muuten vapaa-ajalla ilman harrastuksia tai koulua Taika tykkää piirtää tai lukea. “Yleensä luen trillereitä tai muita erikoisia kirjoja, jotka vaikuttavat mielenkiintoisilta.” Hän kertoo myös katsovansa jonkin verran televisiota. “Katson yleensä Salkkareita tai jotakin rikostutkintaa kuten murhaohjelmia. Sekin vaihtelee paljon”, hän mainitsee ohimennen.

“Unelmoin matkustamisesta”

Taika kertoo haaveilevansa matkustamisesta, sillä hän ei ole tähän mennessä päässyt matkustamaan paljoa. Tavoittaakseen tämän unelman hän kertoo, että työ, josta saisi tarpeeksi rahaa matkustamiseen, olisi mukavaa. Hän mainitsee myös, että unelmoi täydellisestä muutoksesta elämässä. Tähän sopii hyvin esimerkiksi muuttaminen ulkomaille ja elämän aloittaminen uudelleen siellä.

Hanna Portin

Martsarin ykköset haastattelivat toisiaan syksyn ÄI1-kurssilla.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Martsarin ykköset: Hanna 20D

Hanna kertoo sopeutuneensa Martsariin hyvin

Haastattelussa Martinlaakson lukion peruslinjalla tänä syksynä aloittanut Hanna Portin, 16.

Hanna kertoo käyneensä koulua Vantaalla Ylästön ala-asteella ja siirtyneensä sieltä yläasteelle Vantaankosken kouluun. “Se koulu jouduttiin kuitenkin sulkemaan huonon ilman, tai jonkun muun vastaavan takia”, Hanna kertoo. Tämä tapahtui keväällä 2019. Ysiluokan Hanna kävi Ylästön yhtenäiskoulussa. Parhaiksi muistoiksi peruskouluajoilta Hanna mainitsee nykyisiin kavereihinsa tutustumisen sekä ylipäätään sosialisoitumisen.

Martinlaakson lukioon hän päätyi hakemaan siksi, että se oli melko lähellä ja koska hän oli kuullut paljon hyvää mm. koulun yhteishengestä tutuilta ja isosisaruksiltaan, jotka ovat myös käyneet Martsaria.

Odotuksia uutta koulua varten olivat mm. samanhenkiset ihmiset ja hyvä luokka. Hanna vahvistaa sopeutuneensa Martsariin hyvin, odotustensa täyttyneen ja lukion tosiaankin vaikuttavan hyvältä uudelta paikalta, jossa ihmisiä kiinnostaa opiskelu.
Hanna kertookin, että koulumenestys ja hyvät arvosanat ovat hänelle tärkeitä.

Juuri kouluun panostaminen on myös yksi syy siihen, miksi hän lopetti lähes kahdeksan vuotta kestäneen harrastuksensa, rytmisen voimistelun.
“Monet kaverit olivat lopettaneet sen aiemmin ja monet treenit viikkoon vie tosi paljon aikaa. Sen takia ei vaan ollut enää niin paljon motivaatiota jatkaa”, Hanna kertoo.

Nykyään Hanna viettää vapaa-aikaansa lähinnä piirtäen, Netflixiä katsoen ja kavereiden kanssa ulkona hengaillen. “Ei ole niin väliä mitä tehdään, kunhan siinä on hyviä tyyppejä ympärillä”, Hanna toteaa.
Tärkeimmiksi asioiksi elämässään hän mainitseekin juuri terveyden, läheiset ja heidän sekä oman hyvinvointinsa.

Vaikka Hanna kertoo, ettei aktivismi suoranaisesti osa hänen elämäänsä, hän sanoo toivovansa, että maailmassa asiat olisivat paremmin ja että mm. nälänhätä ja muut kriisit saaataisiin selätettyä. “Ja että ympäristöstä huolehdittaisiin paremmin”, hän vielä lisää.

Kun puhutaan tulevaisuuden suunnitelmista ja edessäpäin siintävästä työelämästä, Hanna toteaa hetken mietittyään, ettei hänellä ole ikinä ollut oikein mitään erityistä haaveammattia. Sen sijaan hän kertoo toivovansa, että löytäisi ns. “oman juttunsa”, esimerkiksi lukioaikana. Tällä hetkellä hän kertoo aikovansa pikkuhiljaa keskittyä tutkimaan, mitä hän mahdollisesti haluaisi tulevaisuudessa tehdä.

Taika Malvela

Martsarin ykköset haastattelivat toisiaan syksyn ÄI1-kurssilla.

lauantai 15. syyskuuta 2018

Ihmissuhdetaitoja harjoittelemassa

“Olin kuullut siitä paljon kaikkea hyvää ja se oli vaihtelua perus lukio-opintoihin. Lisäksi se vaikutti mielenkiintoiselta.” Niin mikä? Jokainen martsarilainen on varmasti kuullut ihmissuhdetaitokurssista eli tutummin IS-kurssista; helppo kurssi, mukava tapa ystävystyä muihin ykkösiin ja sosialisoitua uusien ihmisten kanssa. Kurssin tavoitteena on oppia lisää itsestään ja uskaltaa elää. Tänä vuonna ensimmäiset kurssilaiset viettivät päiväleirin Holmassa 23.-24. elokuuta. Monia ykkösiä jännitti aluksi kurssille tuleminen, mutta kaikki meni kuitenkin hyvin.

Saavuttuamme leirikeskus Holmaan asetuimme piiriin ja aloitimme kurssin nimikierroksella. Aluksi esittäytyivät opettajat Laura ja Anja, sen jälkeen tutorit Keisse, Oiva, Joel, Anna, Minttu ja Arttu. Tutorit vetivät kurssilaisille tutustumisleikkejä, minkä jälkeen koko seurue lähti majoittumaan toiseen rakennukseen.

Seuraavaksi alkoi itse oppiminen: Tapa jolla IS-jumalat tahtovat riivata kurssilaisten vapaa-ajan pallopelejä ja popitussessioita. Syy, joka mahdollistaa kurssisuorituksen saamisen tästäkin kurssipahasesta - mitkä muutkaan kuin opetustuokiot!

Anjan ja Lauran luennoilla käytiin läpi ihmisten monikerroksisuutta, ihmisen elämänkaarta, ongelmien käsittelyä, vuorovaikutustaitoja, rakkautta, seurustelua ja ylipäätään muiden ja itsensä kohtelua. Ilmapiiri oli rento, eikä asioita tahdottu takoa opiskelijoiden päähän, vaan annettiin jokaisen itse miettiä mitä mieltä asioista oli. Luentoja oli muutama päivässä, ja ne usein osallistivat kuuntelijat mukaan pohtimaan ja kertomaan avoimesti omia mielipiteitään. Jokainen osaa ottanut poistui Holmasta hieman tietoisempana ihmisyydestä ja itsestään.

Kurssilla yksi tehtävä oli rasteilla kierteleminen. Eräs kurssin rasteista oli nimeltään pimeä huone, jota kolme tutoria pitivät. Siinä oli tarkoitus tunnustella yhtä huonetta silmät sidottuna, jotta ei näe, mitä on missäkin. Kun kurssilaiset olivat omasta mielestä tunnustelleet tarpeeksi, oli ideana piirtää paperille kaikki, mitä muisti huoneesta. Rasti meni hyvin, ja kaikki saivat suhteellisen onnistuneesti piirrettyä huoneen esineet oikeille paikoilleen.

Ykköset pimeä huone -rastilla

Toinen pisteistä sisälsi draamaa ja teatteria. Draamapisteellä ryhmät saivat teeman, jonka perusteella piti tehdä lyhyt esitys. Annetun teeman piti käydä ilmi esityksestä ilman, että sitä mainitaan esityksen aikana. Pistettä veti kolme tutoria, jotka ovat tämän vuoden proggiksessa mukana. He auttoivat pisteellä ideoinnissa ja antoivat vinkkejä esitykseen. Lopuksi näytökset näytettiin iltaohjelmassa muille.

Myös leirin ohjaajat Anja ja Laura pitivät omia rastejaan.

Ihmissuhdetaitokurssin iltaohjelmaan sisältyi saunomista ja uimista porukalla sekä iltapalan syömistä. Tämän jälkeen oli aika esittää koko kurssilaisille pienissä ryhmissä tehtyjä lyhyitä näytelmiä, joita oltiin valmisteltu aikaisemmin päivällä tutoreiden pitämässä draamarastissa. Näytelmien teemoina oli kurssiin liittyviä käsitteitä, kuten Rakkaus, Rehellisyys ja Ystävyys. Näytelmien jälkeen tutorit esittivät lyhyen improvisaationäytelmän, jossa yleisö sai päättää kaikki tapahtumat lavalla sekä vapaaehtoiset saivat tulla mukaan improvisoimaan. Niin tutorit kuin ykköset pitivät tästä todella paljon. Sitten oli aika pienelle rentoutumishetkelle, jossa ryhmäläiset hieroivat toisiaan tennispalloilla. Viimeisenä ohjelmana ennen nukkumaan menoa oli aika keskustella ja halutessaan avautua koko ryhmälle jostain ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Saimme kuulla ykkösiltä ja tutoreilta hyvin rohkeita ja koskettavia tarinoita. Tämän jälkeen olikin jo aika mennä nukkumaan ja odottamaan, mitä tutorit olivat keksineet seuraavalle päivälle.

Aaron, Oiva, Juho, Joonas, Karoliina ja Arttu improvisoivat iltaohjelmassa.

Ykkösillä ei ollut suurempia odotuksia leirin suhteen, mutta kaikille jäi hyvä fiilis leirin jälkeen. Monet kokivat oppineensa, että ihmisiin onkin helpompi tutustua kuin luulisi ja isossa porukassa oleminen onkin ihan kivaa. Tajuttiin myös se, että erilaisten ihmisten kanssa on helppoa tulla toimeen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen on ihan okei. Mitään parhaita ystäviä ei tässä ajassa kerennyt saamaan, mutta uusia tuttavuuksia tuli paljon lisää, sekä vanhat ystävyyssuhteet syventyivät.

Teksti: Kristina Harinen, Oiva Kovanen, Joel Kukkonen, Anna Gärkman, Minttu Kanerva, Arttu Juvonen

Kuvat: Kristina Harinen, Oiva Kovanen, Anja Tolonen

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Tervetuloa Martsariin ykköset!

Martsarissa juhlittiin tiistaina jälleen perinteisesti toisen vuosiluokan järjestämää ykkösten tervetulotapahtumaa. Ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoille koko päivä on yleensä yhtä hupia, kun taas osa abeista joutui esimerkiksi viime vuonna istumaan prelikokeessa kaiken hauskan sijaan. Tänä vuonna pukukoodeina olivat ykkösille harrastukset, kakkosille matkustaminen ja abeille tuttuun tapaan jumalolennot.

Sattuipa sopivasti tiistaille myös Mercurian 110-vuotisjuhlapäivä, jonka vuoksi myös tänä vuonna päästiin nauttimaan ilmaisista berliinimunkeista, mikäli onnistui saamaan käsiinsä munkkilipukkeen ja ehtimään MerCafén luo ennen munkkiryntäyksen jäljiltä tiskille jätettyä lappua: "Munkit loppu! :)"

Tässä lyhyt kuvakooste abi-jumalan näkökulmasta varsinaisesta tervetulotapahtumasta salissa. Tervetulojuhlaan kuuluu olennaisena osana abien jumalallisiin toogiin pukeutuneina suorittama tervehdys uusille ykkösille.

Kuvat: Kristiina Räsänen
Teksti: Sanja Tuovila