Tämän viikon perjantaina suuntaa lentokone Helsinki-Vantaalta välilaskun kautta kohti Tansaniaa mukanaan joukko martsarilaisia, mercurialaisia ja Kauniaisissa sijaitsevan Kasavuoren koulun oppilaita. Lähtöä on odotettu hartaasti jopa useamman vuoden ajan, sillä leirikoulu järjestetään vain joka kolmas vuosi.
Leirikoulua varten on kerätty rahaa muun muassa myymällä pesuaineita ja sukkia sekä järjestämällä kahvituksia esimerkiksi Vanhojen tansseihin. Ohjelmaan sisältyy Kilingin kouluun tutustumista sekä esimerkiksi orpokodissa vierailua, Kilimanjaron kiipeämistä ja useampi päivä safarilla.
Projektissa ennenkin mukana ollut ja myös tällä kertaa matkaan lähtevä matematiikan ja fysiikan opettaja Jarno Latva toivoo matkan ajaksi hyvää säätä ja tietenkin sitä, ettei kukaan loukkaa itseään. Hänestä olisi myös mukava nähdä normaalia kilingiläisten kouluelämää pelkän yhdessä leikkimisen ja tutustumisen lisäksi.
“Ihan tajunnan räjäyttävä juttu, eihän semmoista missään koskaan ole kokenut eikä tule kokemaan sen jälkeen!” Tansaniassa useamman kerran käynyt kieltenopettaja Päivi-Maria Kuivalainen huudahtaa innostuneesti kysyessämme hänen kokemuksistaan reissuilta. ”En ollut koskaan ajatellut meneväni Afrikkaan, mutta sitten innostuin siitä, ja vuonna 1999 olin ensimmäisen kerran siellä.”
Kuivalainen kertoo ryhmän koostuneen kouluyhteistyön ensimmäisinä vuosina suurimmaksi osaksi opettajista. Tansaniassa he rakensivat koululle keittiön sekä pöytiä ja tuoleja. Kuivalainen korostaa sitä, että Afrikasta median kautta kuullut traagiset uutiset eivät ole ainoa totuus: hänen mielestään ihmiset vaikuttivat olevan paljon onnellisempia Tansaniassa, kuin me täällä yltäkylläisyyden keskellä.
Tansaniaan lähteviä martsarilaisia, kasavuorelaisia ja mercurialaisia ryhmäytymässä Nuuksiossa syyskuussa 2018. |
Nuuksiossa ideoitiin muun muassa laululeikkejä, joita voitaisiin opettaa kummikoululaisille. |
Itse opiskelijana odotan leirikoululta ehkä eniten toisenlaisen kulttuurin ja upeiden ihmisten löytämisen lisäksi Afrikan majesteettisen luonnon näkemistä. En malta odottaa öistä valosaasteetonta tähtitaivasta, savanneilla kirmailevia leijonia, vedessä vilvoittelevia virtahepoja ja koskematonta, ainutlaatuista luontoa.
Matkaa voi seurata mercurialaisten ja martsarilaisten yhteisestä opiskelijoiden ylläpitämästä blogista, jonka linkki jätetään koulun someen, kun se luodaan. Pysykää siis kuulolla, tai pikemminkin silmällä! ;)
Teksti: Henna Nurma
Kuvat: Laura Paljakka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti